Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
misalo, Mar<strong>ja</strong>niemi, Puotila, Myllypuro <strong>ja</strong> Kontulan<br />
itäosa. 124 Vuonna 1983 noin puolet Herttoniemeen<br />
tulleista jätevesistä oli peräisin teollisuudesta. 125<br />
Herttoniemen laajennukset <strong>ja</strong> saneeraukset<br />
Myös Herttoniemen jätevedenpuhdistamo kävi<br />
pian valmistumisen jälkeen pieneksi, joten sitä ryhdyttiin<br />
laajentamaan. Ensimmäinen laajennus otettiin<br />
käyttöön vuonna 1961. Sen yhteydessä rakennettiin<br />
suppilopoh<strong>ja</strong>iset esiselkeytysaltaat, kierrevirtaustyyppiset<br />
ilmastusaltaat sekä suppilopoh<strong>ja</strong>iset<br />
jälkiselkeytysaltaat. Seuraavaksi rakennettiin<br />
uudet lietelavat syksyllä 1963. 126<br />
Herttoniemen puhdistamon toinen laajennus<br />
valmistui kuusi vuotta ensimmäisen jälkeen vuonna<br />
1967. Toisessa laajennusvaiheessa rakennettiin<br />
ketjukaapimin varustetut esiselkeytysaltaat sekä<br />
Rapid Block -tyyppinen biologinen osa. 127<br />
Toisen laajennuksen jälkeen puhdistamolla<br />
tehtiin pienehköjä rakennus- <strong>ja</strong> saneeraustöitä.<br />
Vesimäärää mitataan siivikolla Herttoniemen puhdistamon<br />
biologisesti puhdistetun veden poistokanavassa. HSY.<br />
Vuonna 1974 sinne valmistui uusi koneellinen esikäsittelyosa,<br />
<strong>ja</strong> viisi vuotta myöhemmin valmistui<br />
puhdistamon lietteen- <strong>ja</strong> kaasunkäsittelylaitos.<br />
Puhdistamolla otettiin käyttöön myös väliaikaiset<br />
fosforinpoistolaitteet vuonna 1977, <strong>ja</strong> pysyvä<br />
ferrosulfaattiliuottamo saatiin valmiiksi vuonna<br />
1980. 128<br />
Herttoniemen puhdistamo toimi enää viisi<br />
vuotta liuottamon valmistumisen jälkeen, <strong>ja</strong> puhdistamo<br />
poistettiin käytöstä vuonna 1985. 129<br />
Kulosaari<br />
Herttoniemen puhdistamon jälkeen oli rakennusvuorossa<br />
Kulosaaren aktiivilietelaitos, joka otettiin<br />
käyttöön vuonna 1960. Se mitoitettiin 8 000<br />
asukkaan jätevesille, viemäröintialueena oli vain<br />
Kulosaari.<br />
Puhdistamolla oli harva välppä, pystyvirtaushiekanerotin,<br />
repijävälppä, kaapimella varustettu<br />
pyöreän altaan keskiosassa oleva etuselkeytys sekä<br />
altaan ulkokehällä kierrevirtausilmastus <strong>ja</strong> kaltevapoh<strong>ja</strong>inen<br />
jälkiselkeytys. Liete pumpattiin Herttoniemen<br />
puhdistamoon johtavaan viemäriin.<br />
Vuonna 1975 Kulosaaren puhdistamon toiminta<br />
lakkautettiin <strong>ja</strong> se muutettiin pumppaamoksi. Kulosaaren<br />
jätevesiä alettiin pumpata Kyläsaareen.<br />
Lauttasaari<br />
Lauttasaaren mekaanis-biologinen jätevedenpuhdistamo<br />
rakennettiin Vattuniemen teollisuusalueelle<br />
vuosina 1960–1962 <strong>Helsingin</strong> kaupungin rakennusviraston<br />
katurakennusosaston suunnitelman<br />
poh<strong>ja</strong>lta.<br />
Puhdistamo käsitti alku<strong>ja</strong>an seuraavat yksiköt:<br />
koneellisen välpän, välppeitten murskaa<strong>ja</strong>n,<br />
hiekan-erottimen, kaksi esiselkeytysallasta, neljä<br />
ilmastusallasta (Schumacher-putki-ilmastimet) <strong>ja</strong><br />
kaksi jälkiselkeytysallasta. Liete käsiteltiin mädättämössä<br />
<strong>ja</strong> kuivattiin lietelavoilla. Mädätyksessä<br />
syntynyt kaasu käytettiin puhdistamon lämmityskattilassa<br />
<strong>ja</strong> dieselmoottorissa.<br />
Puhdistamo oli mitoitettu 30 000 asukasta<br />
.......<br />
75
Change language