Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
46<br />
.......<br />
Hauska tietää<br />
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />
Septisen tankin edut<br />
professori William Phillips Dunbarin<br />
mukaan:<br />
1) Tankin avulla käydään läpi likaveden<br />
valmistava puhdistaminen. Sen jälkeen<br />
vesi puhdistetaan lopullisesti oksidatsioonisuodattimissa<br />
tai mahdollisesti<br />
desinfektioonin avulla.<br />
2) Tankki edistää lopullista puhdistamista<br />
suodattimissa poistamalla likajohtovedestä<br />
liukenemattomat ainekset.<br />
3) Tankki saattaa kaasumuotoon tai<br />
mineraaliseeraa likaveteen liuenneista orgaanisista<br />
aineksista kolmasosan tai jopa<br />
puolet.<br />
4) Tankkiin saostunut orgaaninen<br />
törky vähenee mädätyksen kautta 9%.<br />
5) Sedimentit hajoavat mädätyssäiliössä,<br />
joten likavesi saa homogeenisen,<br />
yhdenmukaisen muodon <strong>ja</strong> se on helposti<br />
filteerattavissa. Suodattimet eivät näin<br />
kaipaa kovin usein puhdistamista.<br />
6) Septisessä tankissa kuolevat<br />
useimmat vaaralliset bakteerit. Niinkin<br />
sitkeähenkiset kuin lavantautibasillit vähenevät<br />
70–96 %, <strong>ja</strong> jäljelle jääneet kuolevat<br />
puhtaassa vedessäkin.<br />
7) Tankki toimii ilman erityistä hoitoa,<br />
koska siihen kokoontuva törky voi jäädä<br />
sinne useamman kuukauden a<strong>ja</strong>ksi ilman<br />
haittavaikutuksia.<br />
8) Tämä törky on taas niin vaaratonta,<br />
että sitä vaaratta voi <strong>ja</strong> on käytettykin<br />
katujen täytteeksi, joten poisvetämisestä<br />
aiheutuvat kustannukset jäävät hyvin pie-<br />
niksi. 1<br />
1 Torikka 1994, 14; Lahden KK 1910, Tavast 1914,<br />
189.<br />
tää englantilaista W. J. Dibdiniä (1850–1925), joka<br />
keksi menetelmän 1890-luvun alussa Lontoon<br />
jätevesiongelman ratkaisemiseksi. Corbett-niminen<br />
insinööri kehitti vuonna 1894 Dibdinin panossuodattimesta<br />
<strong>ja</strong>tkuvatoimisen sovellutuksen, jollainen<br />
tehtiin myös Helsinkiin <strong>ja</strong> Lahteen. Tässä järjestelmässä<br />
jätevettä syötettiin <strong>ja</strong>tkuvasti pienissä erissä<br />
suodattimen pinnalle, jonka läpäistyään vesi kerääntyi<br />
laskuputkiin.<br />
Biologinen suodatus oli ensimmäisiä moderne<strong>ja</strong><br />
biologisia puhdistusmenetelmiä, jotka pyrkivät<br />
edistämään jäteaineiden biologisia hajottamisprosesse<strong>ja</strong><br />
sen si<strong>ja</strong>an että estäisivät niitä. 21<br />
Sekä Helsingissä että Lahdessa viemäriveden<br />
viipymä saostuskaivoissa oli 16–21 tuntia. Keräytynyt<br />
liete poistettiin kerran tai kahdesti vuodessa.<br />
Pian havaittiin, että tuore happipitoinen viemärivesi<br />
soveltui paremmin biologiseen <strong>ja</strong>tkokäsittelyyn<br />
kuin saostuskaivosta virtaava hapeton jätevesi.<br />
Selkeytys <strong>ja</strong> lietteen mädätys olikin järjestettävä<br />
eri yksiköihin. Vuonna 1924 Alppilan laitos vaurioitui,<br />
<strong>ja</strong> se rakennettiin myöhemmin uudestaan ilman<br />
saostuskaivo<strong>ja</strong>. 22<br />
Alppilan puhdistamo mitoitettiin 3 000 ihmisen<br />
jätevesiä varten, kun keskimääräinen jätevesimäärä<br />
oli 100 litraa vuorokaudessa henkilöä kohden.<br />
Syksystä 1912 lähtien kaupungin terveystutkimusten<br />
laboratorio tarkkaili sen puhdistustehoa<br />
viikoittain. Tutkimukset osoittivat, että puhdistusteho<br />
oli keskimääräistä parempi sateisena kautena,<br />
kuivana kautena jätevesi oli väkevää.<br />
Tutkimusten <strong>ja</strong> eri asiantuntijoilta saatujen<br />
lausuntojen perusteella puhdistamon toimivuutta<br />
yritettiin parantaa, mutta puhdistustulos pysyi vain<br />
tyydyttävällä tasolla myös seuraavaksi rakennetulla<br />
Savilan puhdistamolla. Savilan jätevedenpuhdistamo<br />
valmistui vuonna 1915.<br />
Hyvään tulokseen ei päästy ylikuormituksen<br />
vuoksi, vaikka Etu-Töölön <strong>ja</strong> Humaliston jätevesiä<br />
varten rakennettu Savila oli mitoitettu jo 10 000<br />
asukkaalle. Savilan puhdistamonkin aloitettua toimintansa<br />
puhdistettiin <strong>Helsingin</strong> asutusjätevesistä<br />
yhteensä vain kahdeksan prosenttia <strong>ja</strong> nekin puutteellisesti.
Change language