Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
140<br />
.......<br />
man. 2 Järjestelmän runkolin<strong>ja</strong>n Viikki-Kyläsaari-<br />
Munkkisaari-Kata<strong>ja</strong>luoto louhintatyöt käynnistyivät<br />
kesäkuussa 1982. Kata<strong>ja</strong>luodon eteläpuolella<br />
aukeava poistotunneli otettiin käyttöön vuoden<br />
1986 lopulla.<br />
Vuonna 1994 kaikki jätevedet Helsingistä <strong>ja</strong><br />
ympäröivistä kunnista johdettiin puhdistettuina<br />
ulkosaariston reunaan, noin seitsemän kilometrin<br />
päähän <strong>Helsingin</strong> eteläkärjestä <strong>ja</strong> noin 20 metrin<br />
syvyyteen.<br />
10) Espooseen uusi Blominmäen<br />
kalliopuhdistamo<br />
Juhlavuonna 2010 sekä pääkaupunki<strong>seudun</strong> 1,2<br />
miljoonan asukkaan että sen teollisuuden jätevedet<br />
puhdistetaan keskitetysti HSY Veden kahdella Suomen<br />
suurimmalla jätevedenpuhdistamolla, Viikinmäessä<br />
Helsingissä <strong>ja</strong> Suomeno<strong>ja</strong>lla Espoossa.<br />
Vuoteen 2020 mennessä valmistuu uusi puhdistamo<br />
Espoon Blominmäkeen, jolloin Suomeno<strong>ja</strong>n<br />
puhdistamo jää todennäköisesti pois käytöstä.<br />
Espoon kaupunginvaltuusto päätti vuonna<br />
2009 keskuspuhdistamon rakentamisesta Blominmäkeen<br />
pitkän keskustelu- <strong>ja</strong> valmisteluvaiheen<br />
jälkeen.<br />
11) Tulevaisuuden haasteita<br />
Tätä kir<strong>ja</strong>a varten haastatellut asiantunti<strong>ja</strong>t nostavat<br />
esille useita tulevaisuuden haasteita, joita jätevedenpuhdistuksella<br />
on Helsingissä edessään.<br />
Ympäristöjohta<strong>ja</strong> Pekka Kansanen nostaa yhdeksi<br />
päämääräksi viemäreiden kunnostamisen <strong>ja</strong><br />
sekaviemäröinnistä eroon pääsyn. Hänen mukaansa<br />
viemäriverkoston kehittyminen on jäänyt jätevedenpuhdistuksen<br />
<strong>ja</strong>lkoihin.<br />
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry:stä<br />
näkee jätevedenpuhdistuksen yhtenä keskeisimpänä<br />
tulevaisuudenhaasteena poikkeustilanteiden<br />
jätevesipäästöt. Esimerkiksi jätevesiverkkojen<br />
pumppaamoilta <strong>ja</strong> muilta ylivuotopaikoilta päästöjä<br />
tapahtuu edelleen usein. Nykyiset sekaviemärit<br />
pitäisikin Stenholmin mielestä muuttaa erillisviemäreiksi,<br />
niin että hulevedet <strong>ja</strong> jätevedet kulkevat<br />
eri viemäreissä.<br />
Muun muassa vesihallituksessa työskennellyt<br />
Markku Mäkelä mainitsee jätevedenpuhdistuksen<br />
keskeisimpinä tulevaisuudenhaasteina niin jäteveden<br />
laadun parantamisen edelleen, erillisviemäröityjen<br />
sadevesien käsittelyn <strong>ja</strong> johtamisen, sekaviemäröinnin<br />
osuuden vähentämisen kuin metsäteollisuuden<br />
jätevesien yhteiskäsittelyn lisäämisen.<br />
Myös puhdistamoiden energiatehokkuudessa <strong>ja</strong><br />
käyttövarmuudessa on hänen mukaansa yhä parantamisen<br />
varaa.<br />
<strong>Helsingin</strong> Vedessä pitkään työskennellyt Esko<br />
Tiainen kiinnittää huomiota ainekuorman kasvuun<br />
jätevesiverkoissa. Se tarkoittaa sitä, että kotitalouksissa<br />
heitetään entistä enemmän ruoantähteitä <strong>ja</strong><br />
erilaista tavaraa vessanpyttyyn <strong>ja</strong> viemäriin, jonne<br />
ne eivät kuulu.<br />
HSY:n vesihuollon toimialajohta<strong>ja</strong> Jukka Piekkarin<br />
mielestä Viikinmäessä saadaan jo nyt niin<br />
hyviä tuloksia fosforin <strong>ja</strong> typen poistossa, että resursse<strong>ja</strong><br />
kannattaisi seuraavaksi kohdistaa muihin<br />
tavoitteisiin. Erityisesti lietteen käsittelyn Piekkari<br />
näkee tulevaisuuden haasteena.<br />
HSY Vesi on tehnyt <strong>ja</strong> tekee edelleen yhteistyötä<br />
muiden suurien pohjoismaisten vesilaitosten<br />
kanssa. Pitkän kehityksen <strong>ja</strong> kovan työn ansiosta<br />
menestystekijöitä on monia. Esko Tiainen tiivistää<br />
seuraavasti <strong>Helsingin</strong> menestyksen jätevedenpuhdistuksen<br />
kärjessä:<br />
”Viikinmäki <strong>ja</strong> muutkin hankkeet ovat onnistuneet<br />
kohtuullisen hyvin <strong>ja</strong> välillä erinomaisen hyvin.<br />
Yhtenä syynä on se, että käyttöhenkilökunta on pidetty<br />
tiiviisti mukana suunnittelussa <strong>ja</strong> toteutuksessa.<br />
He ovat käytännössä saaneet päättää teknisistä<br />
valinnoista <strong>ja</strong> saaneet aika pitkälti haluamansa.<br />
Tämä on varmasti motivoinut käyttäjiä prosessien<br />
kehittämisessä.<br />
Meidän käytäntömme poikkeavat täysin siitä,<br />
mitä esimerkiksi Keski-Euroopassa on sovellettu.<br />
Kun kävimme vierailuilla Euroopan laitoksilla ennen<br />
Viikinmäen valintojen tekoa, saimme lähes kaikkialla<br />
kuulla, että käyttäjiltä ei oltu kysytty mitään vaan<br />
konsultti oli ollut jokin ylempi taho.” 3
Change language