Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Metropoli ja meri - Helsingin seudun ympäristöpalvelut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
80<br />
.......<br />
Laa<strong>ja</strong>salo<br />
Laa<strong>ja</strong>salon puhdistamo. Sirkka Pursi 1983. HKR.<br />
Laa<strong>ja</strong>salon jätevedenpuhdistamon suunnittelutyöt<br />
aloitettiin varsinaisesti vuonna 1963, <strong>ja</strong> elokuussa<br />
1964 allekirjoitettiin urakkasopimus koneiston<br />
osalta. Rakennustöiden urakkasopimus solmittiin<br />
huhtikuussa 1965.<br />
Rakennustyöt aloitettiin toukokuun alkupuolella<br />
samana vuonna, <strong>ja</strong> puhdistamon ensimmäinen<br />
osa otettiin käyttöön maaliskuussa 1966. Laa<strong>ja</strong>salon<br />
puhdistamo mitoitettiin 20 000 asukkaan<br />
jätevesille. Sen vuorokausivirtaama oli 8 000 kuutiometriä<br />
vuorokaudessa <strong>ja</strong> mitoitusvirtaama 540<br />
kuutiometriä tunnissa.<br />
Puhdistamolle johdettiin Yliskylän, Jollaksen<br />
<strong>ja</strong> Hevossalmen jätevedet. Laitoksen valmistumisen<br />
aikoihin viemäristön rakentaminen oli kuitenkin<br />
vielä kesken. Laa<strong>ja</strong>salon viemäröintialueella oli<br />
pääasiassa asuinrakennuksia. Teollisuusjätevesien<br />
osuus oli vain kolme neljä prosenttia puhdistamolle<br />
tulevasta jätevesimäärästä.<br />
Laa<strong>ja</strong>salon jätevedenpuhdistamolla ei tehty<br />
suuria laajennuksia tai saneerauksia. Suurin työ<br />
oli rakentaa pysyvä ferrosulfaattiliuottamo. Aluksi<br />
puhdistamolla oli väliaikaiset fosforinpoistolaitteet,<br />
jotka otettiin käyttöön marraskuussa 1976. Pysyvä<br />
ferrosulfaattiliuottamo valmistui <strong>ja</strong> saatiin käyttöön<br />
vuonna 1980.<br />
Vuonna 1983 Laa<strong>ja</strong>salon puhdistamolla oli<br />
töissä neljä henkilöä. Puhdistamo oli kuitenkin lakkautettavien<br />
puhdistamojen listalla, <strong>ja</strong> sen tekniikka<br />
oli jäänyt jälkeen kehityksestä. Puhdistamolla<br />
oli vaikeuksia selvitä äkillisistä sadevesiryöpyistä.<br />
Laa<strong>ja</strong>salon puhdistamon toiminta lakkautettiin<br />
vuonna 1988. 150<br />
Munkkisaari<br />
Munkkisaaren jätevedenpuhdistamon suunnitteli<br />
<strong>Helsingin</strong> kaupungin rakennusviraston katuosasto<br />
<strong>ja</strong> sen rakennustyöt teki viraston talorakennusosasto.<br />
Varsinaiset rakennustyöt aloitettiin kesällä<br />
1963, kun louhinta- <strong>ja</strong> maatyöt oli saatu valmiiksi.<br />
Puhdistamon toiminta alkoi heinäkuussa 1967,<br />
<strong>ja</strong> se mitoitettiin 100 000 asukkaan jätevesiä varten.<br />
Biologisen osan suunniteltu kapasiteetti oli<br />
40 000 kuutiometriä vuorokaudessa <strong>ja</strong> mekaanisen<br />
osan 70 000 kuutiometriä. Puhdistamo maksoi<br />
noin 8,2 miljoonaa markkaa. 151<br />
Puhdistamon toiminta sujui alusta alkaen hyvin.<br />
Munkkisaari oli ensimmäinen puhdistamo, jossa<br />
otettiin käyttöön automaattiset laitteet vesinäytteiden<br />
ottoa varten. Myös nämä laitteet toimivat<br />
suhteellisen tyydyttävästi. 152<br />
Puhdistamo oli aikoinaan ainoa katettu jätevedenpuhdistamo<br />
Helsingissä. Sen valvomo, esikäsittelyasema<br />
<strong>ja</strong> muut aputilat olivat erillisessä lisärakennuksessa.<br />
Munkkisaareen johdettiin kantakaupungin<br />
alueen eteläisen kärjen jätevedet. Viemäröintialue<br />
käsitti seuraavat kaupunginosat tai osia<br />
niistä: Länsisatama, Eira, Ullanlinna, Kaivopuisto,<br />
Punavuori, Kaartinkaupunki <strong>ja</strong> Kamppi.<br />
Teollisuuden prosessijätevesien osuus puhdistamon<br />
jätevesimäärästä oli noin 18 prosenttia.<br />
Huomattavin jäteveden tuotta<strong>ja</strong> oli Oy Sinebrychoff<br />
Ab:n olut- <strong>ja</strong> virvoitusjuomatehdas, jonka<br />
osuus teollisuuden prosessijätevesimäärästä oli<br />
va<strong>ja</strong>a puolet.
Change language