viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä ... - Helda
viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä ... - Helda
viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
-nud-partisiippi<br />
(yl. olnud, söönud;<br />
-tud: pandud, nähdud)<br />
vokaalin kato<br />
yleinen (-nd-loppu)<br />
olnd, käind,<br />
kolistund<br />
(Must 1995: 37)<br />
monikon genetiivi mon. i-vartaloon<br />
liittyy je-gen. ja jemon.<br />
Jõe saarilla ja<br />
monikon partitiivi<br />
(yl. võõraid, hooneid,<br />
põrsaid;<br />
yks. Eevat, karu)<br />
Kuu rannikolla<br />
monikossa yks.<br />
gen. kaltainen<br />
viera, puolikku<br />
-nU-loppuinen<br />
ollu, laussu, juonu,<br />
kündanu, süönü,<br />
paranDannu;<br />
-tu-loppuinen<br />
pandu, nähtu,<br />
kirjudettu<br />
mon. diftongillinen<br />
ja päätteetön kindai,<br />
uonei, porsai;<br />
yksikössä da-part.<br />
Ievata, karuDa<br />
-nud-partisiippi<br />
transl. pääte (yl. -ks) -ks: vanaks -st: vanast -st: vanast<br />
jälkitavun u/o (yl. u) u: järsku, rohud o: järsko, rohod u: järsku, rohud<br />
vokaalisointu ä- ja ü-sointu erit. ä-sointu säännöllinen<br />
(yl. puuttuu) Kuusalun Kolgan ja<br />
ä- ja ü-sointu sekä<br />
Kõnnun rannassa<br />
myöhäinen ö-sointu<br />
Länsiryhmän omia erityispiirteitä ovat:<br />
1. hr-yhtymä on säilynyt (ohraD ’odrad/ohrat’, kehrämä ’ketrama/kehrätä’).<br />
2. d on kadonnut tai muuttunut j:ksi toisen tavun jälkeen mm. us, üs-johdoksissa<br />
Kuusalun Kolgan ja Kõnnun rannan murteessa sekä sanoittain naapurimurteissa (Must<br />
1987: 60–61) (kevät̀ : keväjäl̀ ’kevadel/keväällä’, jaGaus ~ jaGajus ’juukselahk/jakaus’;<br />
aineistossani kaiba(j)us ’kaebus’, mardajus ’mardus’, obajus ’obadus’).<br />
3. Mustin (1987: 87) mukaan sananalkuinen h on säilynyt ainakin mainitun<br />
teoksen kirjoittamiseen asti Kuusalun Kõnnun rannan vanhassa murteessa, ja vielä<br />
1920-luvulla se on esiintynyt Kuusalun Kolgan rannassa.<br />
4. Vokaalisointu esiintyy erityisesti Kuusalun Kolgan ja Kõnnun rannassa (tüttär<br />
’tütar/tytär’, männü käpü ’männi käbi/männynkäpy’, süGüsül ’sügisel/syksyllä’;<br />
aineistossani kihistämä, kärämä, kühnämä, märginesä, tükkünesä, vähikä(ne)).<br />
5. Translatiivi on ks-loppuinen itävirolaisen st-translatiivin sijaan.<br />
6. s̀ -loppuinen inessiivi esiintyy nomineissa, inessiivisissä adverbeissä ja<br />
infiniittimuodoissa (täis̀ ’täis/täysi’, lamBas̀ ’lambakarjas/paimenessa’, tulles̀ ’tulles/<br />
tullessa’, vaanimas̀ ’luuramas/vakoilemassa, vaanimassa’).<br />
7
Change language