viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä ... - Helda

Kartta 2. Virolaisten vaelluskalastuksen alueet Suomenlahden saarilla ja lahden
pohjoisrannikolla 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa: ––> kalastamaan omin pyydyksin,
- - - -> kalastamaan palkollisiksi suomalaisille. (Must 1987: 15 Lutsin 1960 mukaan.)
Rantamurteen länsiryhmä: JÕELÄHTME: Prangli, Neeme; KUUSALU: Leesi, Tammistu, Juminda, Tapurla,
Virve, Suurpea, Pärispea, Viinistu; HALJALA LÄ : Käsmu, Lobi, Lahe, Natturi, Pedassaare, Vergi, Vainupea.
Keskiryhmä: HALJALA ITÄ : Karepa, Toolse; VIRU-NIGULA: Mahu. Itäryhmä: VAIVARA: Narva-Jõesuu.
Uudemmalla ajalla, 1800-luvun lopulta Viron ensimmäisen itsenäisyyden
(1918–) aikaan, koillisrannikon alueella on puolestaan käyty vaelluspyynnissä muualta
Virosta: Hiidenmaalta, osasta Saarenmaata, länsirannikon Ridalasta ja Muhun saarelta.
Hiidenmaalaiset pyysivät nuotalla kilohailia Jõelähtmen, Kuusalun, Kadrinan ja
Lüganusen rannikolla, saarenmaalaiset puolestaan verkoilla silakkaa Viru-Nigulan,
Lüganusen, Jõhvin ja Vaivaran rannikolla sekä (1930-luvulla) läänemaalaiset Viru-
Nigulan rannikolla. Lisäksi saarelaisia oli palkallisina nuotanvetäjinä Haran saarella
Kuusalussa, muhulaisia taas oli ennen ensimmäistä maailmasotaa palkallisina vain
Kuusalun Kolgan rannassa venäläisellä nuotalla pyytämässä. Virumaan rantalaiset, jotka
eivät olleet yhtä taitavia kalastajia kuin harjumaalaiset, ovatkin sanoneet, että vasta
saarelaiset ja läänemaalaiset näyttivät heille, kuinka kalaa pitää pyytää. (Luts 1960:
130–131, 141, 143–145.)
13