viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä ... - Helda
viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä ... - Helda
viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä ... - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
esitys. Svenska Akademienin vuodesta 1898 ja sanaan tyna asti julkaistu hyvin laaja<br />
Ordbok över svenska språket (SAOB) on käytettävissä verkossa nimellä Svenska<br />
Akademiens Ordbok (SAOB 2006). Hyödyllistä lisätietoa Ruotsissa puhuttavista ruotsin<br />
murteista on löydettävissä J. E. Rietzin (1962 [1862–1867]) teoksesta Svenskt<br />
dialektlexikon: ordbok öfver svenska allmogespråket. Etymologisista sanakirjoista olen<br />
hyödyntänyt ruotsin sanakirjaa Svensk etymologisk ordbok (SEO, Hellquist 1948<br />
[1922]) ja saksan Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache (Kluge 1957,<br />
1995 [1883]). Mari Mustin (2000) laaja tutkimus venäläisistä lainasanoista <strong>viron</strong><br />
murteissa on myös ollut avuksi työlleni. Viron (ala)saksalaista ainesta käsittelevää<br />
teosta ei ole olemassa, mutta aiheesta on kirjoitettu artikkeleita (erityisesti Paul Ariste).<br />
1.7 Suomen ja <strong>viron</strong> yhteinen sanasto ja lainojen tunnistaminen<br />
Suomen ja <strong>viron</strong> yhteisen <strong>sanaston</strong> lähteet voidaan Huno Rätsepin (2002: 217) mukaan<br />
jakaa neljiä. Niitä ovat samasta kantakielestä polveutuminen, samoista vartaloaineksista<br />
tapahtunut rinnakkaismuodostus, lainaaminen – joko toisesta kielestä tai rinnakkaiset<br />
lainat muista kielistä – sekä satunnainen samankaltaisuus (mp.).<br />
Suhonen (1979: 360–364) huomauttaa, että Kuusalun murteessa suomen kieleen<br />
yhdistävät ja muista <strong>viron</strong> päämurrealueista erottavat äänteelliset piirteetkään eivät<br />
takaa, että sana, jossa piirre esiintyy, olisi peräisin suomesta. Suomalaisuuksia<br />
tutkittaessa on ehdottomasti otettava huomioon merkityksen levikki, lainaoriginaaliksi<br />
ajatellun sanan <strong>alkuperä</strong> erityisesti nuoren lainan ollessa kyseessä, sanojen<br />
taivutustyyppi sekä historiallinen todennäköisyys (mp.).<br />
Voidakseni esittää arvion aineistoni <strong>rantamurteen</strong> sanojen <strong>alkuperä</strong>stä käytän<br />
kaikkia etymologian klassisia kriteereitä: niin äänneasua, merkitystä kuin levikkiäkin<br />
(ks. Häkkinen 1997 [1990]: 24–67; Kulonen 1996: 15–21). Levikillä tarkoitan tässä<br />
sanojen vastineiden esiintymistä kaikissa suomalais-ugrilaisissa kielissä. Tässä työssä<br />
eniten tarpeen on itämerensuomalaisten kielten levikki, joka on merkityksellinen<br />
<strong>rantamurteen</strong> sanojen <strong>alkuperä</strong>ä etsittäessä.<br />
Milloin tarkasteltava sana esiintyy virossa vain <strong>rantamurteen</strong> <strong>länsiryhmän</strong><br />
muutamassa pitäjässä mutta sillä on yleissuomalainen vastine, on sitä historiallisin<br />
perustein pidettävä mitä todennäköisimmin <strong>viron</strong> rantamurteeseen suomesta saatuna<br />
27
Change language