viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä ... - Helda

merkityksen kuvaukset ja lause-esimerkkejä sanojen käytöstä. Kerron myös, mikäli
EMS jostakin syystä antaa VMS(K):sta poikkeavaa tietoa. Näin ei varsinaisesti pitäisi
olla, sillä Väike murdesõnastik on isoa murresanakirjaa Eesti murrete sõnaraamat
varten kootun materiaalin hakusanojen ja niiden levikin esitys, mutta olen todennut,
etteivät teosten tiedot ole aina täysin yhteneväiset. EMS:ssa on tarkempaa tietoa ja
jotkin VMS(K):n suoranaiset virheet, kuten alaviitteessä 5 totean, ovat myös
pakottaneet minut rajaamaan aineistoani. VMS(K):sta ja EMS:sta olen etsinyt myös
mahdollisia muita läheisiä muotoja ja saman sanueen sanoja sekä joissain tapauksissa
samaan aihepiiriin kuuluvia muita suppealevikkisiä rantamurteen sanoja. Levikki
itämerensuomalaisesta kantakielestä ensimmäisenä eronneessa eteläviron kielessä (võro,
seto) todistaa sanan olevan vanha. Vanapärase võru murde sõnaraamat (VVMS; 2011)
esittää kuitenkin vain kolmen eteläisimmän pitäjän (Rõuge, Vastseliina, Setu) sanaston,
eikä teoksesta valitettavasti ole ollut tässä työssä apua. Etelävirolaisen levikin suhteen
tukeudun jo mainittuihin teoksiin VMS(K) ja EMS, jotka kattavat sekä pohjois- että
eteläviron kielen.
Andrus Saaresten neliosainen Eesti keele mõisteline sõnaraamat (EKMS, 1958–
1968) esittää sanat käsitepiireihinsä jaoteltuina. Löytääkseni kaikki esiintymät etsin
käsittelemiäni sanoja sanakirjan sekä painettuna että internetissä olevan hakemisto-osan
(EKMS indeks) avulla, sillä samaa sanaa voidaan käsitellä useamman hakusanan
yhteydessä. EKMS sisältää paljon murresanastoa levikkeineen ja on tärkeä lähde myös
sikäli, ettei varsinainen viron murresanakirja ole vielä ilmestynyt L-kirjainta
pidemmälle. Tässä yhteydessä annan myös Gustav Vilbergin (myöhemmin Vilbaste)
luettelomuotoisesti artikkelijulkaisuissaan esittämät rantamurteen sanat. Vilbergin esitys
Randalaste sõnaraamat I (1910) sisältää Jõelähtmessä sijaitsevien Ihasalun, Neemen,
Haapsen (Vilbergillä asussa Aapse), Kullamäen ja Rammusaaren sekä Kuusalussa
sijaitsevien Kaberneemen ja Salmistun sanoja, Randalaste sõnaraamat II (1921)
puolestaan Kuusalun Kolgan rannan sanoja. Vuoden 1922 esitys sisältää Kuusalun
rantakylien murresanoja. 6 Myöhemmät sanakirjantekijät ovat selvästi käyttäneet
Vilbergin sanalistoja ja merkityksenselityksiä työssään. Kuusalulaisten kansanlaulujen
6 Olen lisännyt pitäjälyhenteet työssäni esiintyviin viittauksiin Vilbasten töihin. Vuoden 1910 työn osalta
on huomattava, että tekijä ei ole eritellyt, esiintyvätkö jotkin sanat mahdollisesti vain Jõelähtmessä tai
vain Kuusalussa.
23