viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä ... - Helda

Uudeltamaalta aina Helsingistä Loviisaan. 1860-luvulla Käsmu vaihtui Vainupeaan.
Vergi on ollut keskiajasta lähtien tärkeä seprakaupan keskus, ja nimi Vergi on mainittu
ensi kertaa vuonna 1309, sen satama taas 1469. Ensi maininta Võsusta on vuodelta
1586. (Vilkuna 1964b: 152; Luts 1969: 292–293; Elstrok 1999: 22–23, 25–27, 168.)
Seprakaupan lisäksi Suomenlahden yli on tietysti käyty myös pitkäaikaiseen
sitoutumiseen perustumatonta kauppaa (Luts 1968, 1969). Suomalaiset kalastajat myös
myivät kalaa Virossa, ja suursaarelaisen FT Volmari Porkan (1854–1889) vuonna 1881
julkaistun kirjoituksen mukaan Toolsella käydessään Suursaaren suomalaiset
virolaistivat puhettaan parhaansa mukaan, jotta kala saataisiin hyvin kaupaksi (Vilkuna
1964b: 141; Elstrok 1999: 37–38).
Virolaisten perunanvienti Suomeen alkoi 1870–1880-luvulla. Ajan suurimmassa
kauppakeskuksessa Helsingissä käytiin Viron Noarootsin ja Vergin väliseltä rannikolta
– siis koko rantamurteen länsiryhmän alueelta. Kuusalusta vietiin perunaa lisäksi
Kotkaan ja Viipuriin, joihin suuntautuivat myös Vergin itäpuolisen Virumaan matkat.
Vähemmän perunoita vietiin Kuusalusta lisäksi Turkuun, Hankoon, Tammisaareen,
Pirttisaarelle, Loviisaan ja Haminaan; kahdessa viimeksi mainitussa käytiin myös
Haljalasta. Virumaalta perunaa vietiin myös Pietariin. Suursaarelle, Tytärsaarelle ja
muille Suomenlahden saarille suomalaiset hakivat perunansa Virosta itse. (Luts 1968:
105, 109.)
15