viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä ... - Helda
viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä ... - Helda
viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä ... - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
1.2.4 Salakuljetus<br />
Suomesta ja Ruotsistakin Viroon on jo vanhemmalla ajalla salakuljetettu erilaisia<br />
tavaroita (esim. suolaa, tulitikkuja, kahvia, tupakkaa, tekstiilejä, kengitysnauloja, rautaa,<br />
pikilankaa, laakivettä; tästä ks. artikkelia laagvesi) niin varta vasten kuin muun maassa<br />
käymisenkin yhteydessä (Luts 1968: 104, 120–121; Elstrok 1999: 91–92), mutta viinan<br />
vuosisatainen salakuljetus Virosta muuttui järjestäytyneeksi vasta Suomen kieltolain<br />
(1919–1932) tultua voimaan (Pullat 1993). Erityisesti Kuusalun Viinistun ja Tapurlan<br />
kylistä vietiin pirtua Suomeen (Norvik 1996: 141). Pirtun salakuljetus on tuottanut<br />
jonkin verran kielellistä lainautumista, joka on yleensä erotettavissa aihepiirinsä<br />
perusteella.<br />
1.2.5 Yhteenveto<br />
Viron koillisrannan ja erityisesti <strong>rantamurteen</strong> <strong>länsiryhmän</strong> puhujien elämä on ollut<br />
hyvin erilaista sisämaan virolaisten oloihin verrattuna. Suuret ja vaikeakulkuiset<br />
suoalueet ja tiheät havumetsät eristivät rannat manner-Virosta, ja luonnollisen<br />
kulkureitin, veden, vuoksi Suomi oli näin ollen lähempänä. Kuusalulaisen Edgar<br />
Lillheinin (Pärispean Viinistun kylästä) mukaan asioita hoidettiin Viron kaupunkien<br />
sijaan mieluummin Suomessa ja esimerkiksi lääkäriin lähdettiin Helsinkiin (Norvik<br />
2000: 194; ks. myös Luts 1960: 149–154). Merimatkat olivat toki pitkiä ja<br />
vaarallisiakin, mutta se tuntuu kuuluneen rantalaisten elämään luonnollisena asiana:<br />
Meri andab, meri ottab, kuuluu kuusalulainen sananlasku. Ants Viires (2008 [1998]:<br />
452) jakaakin Viron 1800-luvun kansankulttuurin alueisiin, joista<br />
koillisrannikkomurteen alue on omansa. Sen kulttuurissa heijastuvat vuosisatoja<br />
kestäneet suhteet suomalaisten ja inkerinmaalaisten kanssa, ja sille tyypillisinä<br />
suomalaisina vaikutteina Viires (mp.) mainitsee mm. tapaninpäivän vieton ja pieksujen<br />
(Soome sussid) käyttämisen. Ilmar Talve (1972: 197) puolestaan on lainasanojen ja<br />
aineellisen kulttuurin perusteella osoittanut, että Viron pohjoisrannikolla on ollut tiiviit<br />
kosketukset Kaakkois-Suomen länsiosaan, Kymenlaaksoon, Suomenlahden saartelle ja<br />
Uudenmaan rannikolle.<br />
17
Change language