viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä ... - Helda

Degerby. Keskimurteisiin kuuluvat Siuntio (Sjundeå), Kirkkonummi (Kyrkslätt), Espoo
(Esbo) ja Helsingin mlk. (Helsinge). Itämurteen aluetta ovat Sipoo (Sibbo), Porvoo
(Borgå), Pernaja (Pernå), Liljendal, Lapinjärvi (Lappträsk), Ruotsinpyhtää (Strömfors)
ja Pyhtää (Pyttis). (OFSF.)
Kartta 5. Suomenlahdella puhutut murteet. Lyhenteiden selitykset liitteessä 8. (Karttapohja
ALFE:sta, merkinnät omiani.)
Kontaktien luonnetta on syytä tarkastella nimenomaan murteiden kannalta.
Jõelähtmeläiset olivat kontaktissa kymäläismurteiden puhujiin, kuusalulaiset taas
kaakkoishämäläisten murteiden Porvoon ryhmään, kymäläisiin, eteläkarjalaisiin sekä
ruotsin kielen Uudenmaan keskimurteiden (ainakin Kirkkonummi, Helsingin mlk.) ja
itämurteiden (ainakin Porvoo, Pernaja) puhujiin. Haljalalaisten kontaktit olivat
kymäläismurteiden puhujiin ja ruotsin Itä-Uudenmaan murteiden puhujiin.
Inkerinsuomella ja vatjalla on lisäksi ollut suuri vaikutus Viron koillisrannan itäisiin
murteisiin, jotka ovat tämän tarkasteluni ulkopuolella.
Rantamurteen sisäisistä kontakteista on vielä huomattava, että Kuusalun pitäjän
sisällä Jumindan ja Pärispean niemien asukkaat eivät juuri olleet tekemisissä keskenään,
minkä vuoksi näiden vierekkäisten niemien murteet eroavat toisistaan niin foneettisesti,
morfologisesti kuin sanastonsakin puolesta. Kõnnun rannalla oli kuitenkin kiinteät siteet
Haljalan Käsmulle, jonka merikoulussa opiskeli paljon viinistulaisia, ja tämä saattaa
selittää Kuusalun ja Haljalan yhteisen sanaston. (Norvik 2000: 188–189.)
19