viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä ... - Helda
viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä ... - Helda
viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä ... - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
1<br />
1 JOHDANTO<br />
Tämä tutkimus käsittelee <strong>viron</strong> kielen <strong>rantamurteen</strong> <strong>länsiryhmän</strong> sanastoa ja keskittyy<br />
sen suomen kielestä saatuihin lainoihin. Tarkastelen <strong>viron</strong> murresanastoa<br />
aineistolähtöisesti leksikologian ja etymologian välinein ja esitän 41 kokonaan uutta<br />
lainaetymologiaa sekä yksitoista parannettua ja kolme tarkennettua etymologiaa.<br />
Selvitän aineistoni kautta <strong>sanaston</strong> <strong>alkuperä</strong>ä ja suhdetta koko itämerensuomen<br />
murrejatkumoon: <strong>viron</strong> muihin murteisiin ja kaikkiin <strong>viron</strong> lähisukukieliin aina<br />
suomesta liiviin. Uuden tutkimustiedon kannalta aineistossani oleellisinta ovat suomesta<br />
saadut lainasanat ja laina-alkuperien levinneisyysalue Suomessa. Niitä tutkimalla pyrin<br />
tarkentamaan kuvaa siitä, minkä alueen suomalaisten kielestä lainat viroon on saatu ja<br />
siis löytämään kielellisiä todisteita siitä, keiden kanssa <strong>viron</strong> <strong>rantamurteen</strong> puhujat ovat<br />
olleet tekemisissä. Seppo Suhosen (2000) hypoteesin mukaan alueella on tapahtunut<br />
kosketuksia esimerkiksi kaakkoishämäläisten kanssa. Työn arvo on juuri suomalaisten<br />
ja virolaisten välisten kontaktien, siis Viron ja Suomen kontaktikenttien tutkimisessa.<br />
Rantamurre kuuluu <strong>viron</strong> koillisrannikkkomurteeseen, yhteen kolmesta päämurteesta.<br />
Tarkastelemani <strong>rantamurteen</strong> länsiryhmä on samalla koko päämurrealueen läntisin<br />
ryhmä, ja sen tutkiminen on oleellista <strong>rantamurteen</strong> synnyn ja kehityksen yleisemmässä<br />
selvittämisessä. Mielenkiintoista on, kuvastuuko läntisyys myös kontakteissa. Suhosen<br />
(2000: 373) mukaan tärkeimmät kriteerit <strong>viron</strong> koillisrannikkomurteiden <strong>alkuperä</strong>n<br />
selvittämisessä ovatkin sanojen levikki ja kontaktit naapurikansojen kanssa.<br />
Ensimmäisessä luvussa esittelen tutkimani murteen käsitteen ja ominaispiirteet,<br />
sen puhuma-alueen historiallisen taustan, aiemman rantamurretta käsittelevän<br />
tutkimuksen, oman aineistoni, metodini ja käyttämäni lähteet sekä pohdin hieman<br />
suomen ja <strong>viron</strong> yhteisen <strong>sanaston</strong> <strong>alkuperä</strong>ä ja lainautuneiden sanojen tunnistamista.<br />
Johdatuksena tulevaan toimivat vielä sana-artikkelien laatimisen perusteeni, ja<br />
tarkastelun monipuolistamiseksi luon katsauksen kansan käsityksiin rannan kielestä ja<br />
asutushistoriasta. Toinen, työn pisin, luku koostuu sana-aineistostani koostamistani<br />
sana-artikkeleista. Kolmannessa luvussa esitän kokoavasti analyysiä aineistostani ja<br />
neljännessä luvussa käsittelen suomesta lainautuneita sanoja yksityiskohtaisesti.<br />
Loppupäätelmät esitän viidennessä luvussa. Vironkielisen tiivistelmän ja työn<br />
lähdeluettelon jälkeen liitteinä ovat työssä käyttämäni merkintätavat ja lyhenteet, kieli-
Change language