viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä ... - Helda

Rantamurteen suomenkaltaisuuteen kansalla on myös selitys. Suomesta on
muuttanut seudulle väkeä, mikä on osaltaan aiheuttanut rantamurteen sekoittumista
suomen kielen kanssa:
”Suomest peab siin ka rahvast olema, sellepärast on sie kiel ka segatud. Sellega saab Suomes
keik asjad aetud, rääkida võib küll suomlasega.”
Jaan Lintrov, 75 vuotta (1937). Matsu talu, Pärispää küla, Kõnnu vald, Kuusalu kihelkond.
(’Täällä pitäisi olla väkeä Suomestakin, siksi tämä kieli on myös sekoittunut. Sillä saa Suomessa
kaikki asiat hoidettua, suomalaisen kanssa voi kyllä puhua.’)
Migraation molemminpuolisuuskin tunnetaan suullisessa perinteessä:
”Suomest on rahvast seie tuld. Kui kroonuteenistus oli, siis pugenes palju rahvast Soome. Jäid
päriselt sinna elama.”
Joosep Sandström, 87 (1937). Madi(-josti) talu, Pärispää küla, Kõnnu vald, Kuusalu kihelkond.
(’Suomesta on tullut väkeä tänne. Kun oli kruunun asepalvelus, paljon väkeä pakeni Suomeen.
Jäivät kokonaan sinne asumaan.’)
(Sitaatit teoksesta Loorits 2002 [1939]: 177–178; suomennokset omiani.)
31