pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - Jyväskylän yliopisto
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - Jyväskylän yliopisto
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - Jyväskylän yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät <strong>ja</strong> väsyminen sprinttihiihdossa<br />
11<br />
KIHUn julkaisusar<strong>ja</strong>, nro 33<br />
_________________________________________________________________________________________________________________<br />
3.2.3 Lajinomainen nopeustesti<br />
Lajinomaisena nopeustestinä suoritettiin 30 metrin rullahiihtotesti “lentävällä lähdöllä” 20 metrin<br />
kiihdytyksen jälkeen. Testi tehtiin sekä tasatyöntäen että ns. Wassberg-tekniikalla (yksivaiheinen<br />
tasaluistelu, sauvatyöntö joka potkulle) sisähalliradalla. Testin a<strong>ja</strong>t mitattiin valokennojen<br />
avulla. Lisäksi testissä mitattiin lihasten EMG-aktiivisuuksia maksimaalisen lajinomaisen rekrytoinnin<br />
selvittämiseksi samoista lihaksista kuin sprinttisimuloinnissa. Nopeustestin tulosten mukaan<br />
sprintissä keskinopeudeltaan parhaat olivat myös maksiminopeudeltaan parhaita vaikka<br />
erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä (Taulukko 5).<br />
3.2.4 Voimantuoton testit<br />
Hiihtäjien maksimivoimaa mitattiin viidellä eri testillä (Kuvio 5):<br />
• Vartalon koukistajien sekä ojentajien isometrinen testi ns. ”hirsipuu”-laitteella<br />
• Penkkipunnerrus levytangolla (1RM)<br />
• Jalkaprässi sekä dynaamisesti vaakaprässillä (David 210, 1RM) että isometrisesti<br />
Yleistä voimantuottotehoa mitattiin MuscleLab-laitteiston avulla kahdella eri pääliikkeellä; <strong>ja</strong>lkaprässillä<br />
<strong>ja</strong> penkkipunnerruksella. Testissä mitattiin voimantuottotehoa kussakin liikkeessä<br />
30/50/70 % vastuksella maksimivoimasta, jolloin saadaan karkea vastus–voimantuottotehokäyrä.<br />
Kuvio 5. Voimantuoton mittauksia.<br />
Voimatestien tulokset on esitetty taulukossa 5. Tulosten mukaan voimamuuttujista ainoastaan<br />
penkkipunnerruksen voimatasot erottelivat nopeat <strong>ja</strong> hitaat hiihtäjät. Lisäksi penkkipunnerruksen<br />
maksimivoima suhteessa kehopainoon oli ainoa voima- tai nopeusmuuttu<strong>ja</strong>, joka oli yhtey-