pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - Jyväskylän yliopisto
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - Jyväskylän yliopisto
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - Jyväskylän yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät <strong>ja</strong> väsyminen sprinttihiihdossa<br />
4<br />
KIHUn julkaisusar<strong>ja</strong>, nro 33<br />
_________________________________________________________________________________________________________________<br />
2006. Tässä uudessa tasatyöntötekniikassa työntöön lähdetään hypyn kautta ”korkeammalta”<br />
<strong>ja</strong> työnnössä mennään pienemmille kyynär- <strong>ja</strong> lantiokulmille kuin vanhassa tekniikassa. Tällöin<br />
myös saavutetaan suuremmat kulmanopeudet kyynärnivelen <strong>ja</strong> lantion koukistuksissa sekä<br />
päästään suurempiin työntövoimiin pienemmällä voimantuottoa<strong>ja</strong>lla (Holmberg ym., 2005).<br />
Nyttemmin tasatyöntötekniikka on hiihtäjien keskuudessa kehittynyt edelleen (”modern double<br />
poling”, hiihtäjillä omia variaatioita). Lisäksi perinteisessä on kehittynyt vuorotekniikan variaatioina<br />
eräänlainen ”juoksutahti”, jossa vauhti luodaan suuren frekvenssin kautta suksen liu’un<br />
jäädessä minimaaliseksi (alkukiihdytykset, jyrkät ylämäet). Luistelutekniikassa taas Wassbergtekniikasta<br />
on kehittynyt ns. sprinttiwassu (power V2), jossa työntö on sprinttitasatyönnön kaltainen.<br />
Lisäksi osa hiihtäjistä on pyrkinyt hyväksikäyttämään wassussa ns. tuplapotkua, joka on<br />
sovellettu inline-rullaluistelusta (Stöggl, Müller & Lindinger 2008).<br />
2 PROJEKTIN TARKOITUS<br />
Kaksivuotisen projektin tarkoituksena oli<br />
1) selvittää sprinttihiihdon lajisuorituksen fysiologisia/biomekaanisia vaatimuksia<br />
2) tutkia intervallinomaisessa kilpailumuodossa tapahtuvaa väsymistä <strong>ja</strong> palautumista<br />
lähtöjen välillä<br />
3) pyrkiä selvittämään, mitkä kunto-ominaisuudet vaikuttavat sprinttihiihtosuoritukseen<br />
olennaisimmin.<br />
Lisäksi tasatyönnön osalta pyrittiin<br />
4) selvittämään biomekaanisia tekijöitä, jotka erottelevat nopeimmat <strong>ja</strong> hitaimmat tasatyöntäjät<br />
sprinttikilpailussa<br />
5) selvittämään miten tasatyönnön tekniikka <strong>ja</strong> voimantuotto muuttuvat väsymisen seurauksena<br />
sprinttikilpailun aikana<br />
Palvelunomaisena toimintana projektin alkuvaiheessa tarkoitus oli myös seurata, miten suomalaiset<br />
hiihtäjät ovat omaksuneet uuden tasatyöntötekniikan. Lisäksi pyrittiin luonnollisesti löytämään<br />
valmennuksellisia keino<strong>ja</strong> edellä mainittujen tekijöiden kehittämiseen <strong>ja</strong> sitä kautta parantamaan<br />
lajisuoritusta.<br />
Tähän pyrittiin<br />
1) mittaamalla fysiologisia, biomekaanisia <strong>ja</strong> neuromuskulaarisia muuttujia sekä simuloidun<br />
että todellisen kilpailusuorituksen aikana (kilpailusuorituksen aikana jouduttiin<br />
tyytymään pelkkään kuvaukseen)<br />
2) mittaamalla eri kunto-ominaisuuksia <strong>ja</strong> vertaamalla niitä simuloidun sprinttihiihtokilpailun<br />
suorituskykyyn<br />
3) kuvaamalla tasatyönnön tekniikkaa sekä maksimi- että kilpailuvauhdissa vakioolosuhteissa<br />
harjoituskauden aikana
Change language