pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - JyvÃ¤skylÃ¤n yliopisto

More documents

Recommendations

Info

Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät ja väsyminen sprinttihiihdossa 22 KIHUn julkaisusarja, nro 33 _________________________________________________________________________________________________________________ Kuvio 10. Hiihtonopeus sprinttisimuloinnin erien alussa, puolivälissä ja lopussa (**p < 0,01; ***p < 0,001 ero verrattuna erän lähtökiihdytykseen). Keskimääräiset työntövoimat pienenivät (pystyvoima 24 ± 11 % ja vaakavoima 20 ±10 %, p < 0,05) (Kuvio 11) erien sisällä. Lisäksi vastaavat huippuvoimat pienenivät noin 20 % ja huippuvoimien saavuttamiseen meni enemmän aikaa (Liite F). Yksittäisissä työntöimpulsseissa ei kuitenkaan tapahtunut muutoksia (Liite F), koska työntöajat pitenivät (impulssi = voima x aika). Suksen syklinsisäiset kontaktiajat kasvoivat simulaation alusta loppuu lähes kolmanneksen (0,55 ± 0,09 → 0,72 ± 0,12 s; p < 0,01) ja vastaavasti tasatyöntöhypyn lentoaikojen trendi oli lyhenevä (0,24 ± 0,06 → 0,19 ± 0,05 s). Suksen alta mitatut pystyvoimat olivat pääsääntöisesti suuremmat alkukiihdytyksessä ja loppukirissä (selkeämpi ”hyppy”) kuin matkavauhtisessa hiihdossa. Suksen pystyimpulssi kasvoi simulaation alusta loppuun (20 ± 12 %; p < 0,05). Tämä johtui suksen kontaktiajan kasvusta, mikä näkyi suksen pystyimpulssin kasvun ja kontaktiaikojen kasvun välisenä korrelaationa (r = 0.83; p < 0,01). Sprintin erien keskinopeus korreloi luonnollisesti vahvasti erän keskeltä mitatun matkavauhdin kanssa (r = 0,91; p < 0,001). Lisäksi löydettiin yhteys loppukirinopeuden ja keskinopeuden välille (r = 0,79; p < 0,01) eli keskinopeudeltaan parhaat hiihtäjät jaksoivat myös loppukirissä parhaiten. Toisaalta lähtökiihdytysnopeuden ja keskinopeuden yhteys oli heikko (huom! simulointi hiihdettiin yksin, jolloin lähtönopeudella ei ollut taktista merkitystä). Erien keskinopeus tai yksittäisten erien nopeudet eivät myöskään korreloineet loppulaktaattien tai keskisykkeiden kanssa. Voimamuuttujista keskimääräinen loppukirin vaakatyöntövoima oli yhteydessä sprintin erien keskinopeuden kanssa (r = 0,70; p < 0,01, Kuvio 12).
Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät ja väsyminen sprinttihiihdossa 23 KIHUn julkaisusarja, nro 33 _________________________________________________________________________________________________________________ Kuvio 11. Sauvavoimien muutokset sprinttisimuloinnin aikana (*p < 0,05; **p < 0,01 ero verrattuna erän lähtökiihdykseen, &&p < 0,01 ero verrattuna 1. erän loppukiriin).
Page 2 and 3: Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät
Page 38: Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät

pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - JyvÃ¤skylÃ¤n yliopisto

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?