pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - Jyväskylän yliopisto

Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät ja väsyminen sprinttihiihdossa
21
KIHUn julkaisusarja, nro 33
_________________________________________________________________________________________________________________
Nämä tulokset osoittivat, että nopeimmat hiihtäjät pystyvät tasamaalla maksiminopeudella tuottamaan
suuremmat työntövoimat samassa ajassa kuin hitaammat ja tätä kautta suuremman
työntöimpulssin, mikä johtaa suurempaan syklinpituuteen. Tulokset antavat viitteitä myös siitä,
että nopeat hiihtäjät pystyvät käyttämään omaa kehonpainoaan tehokkaasti hyödyksi työntöimpulssin
tuottamisessa uudessa tasatyöntötekniikassa (”hyppy ennen työntöä”). Sen lisäksi
että ”hypyssä” jalkojen voimantuotto korostuu, hiihtäjän pitää pystyä vastaanottamaan sauvojen
suurehkot törmäysvoimat ja ennen kaikkea kääntämään työntöimpulssi oikeaan, eteenpäin
vievään suuntaan. Tämä vaatii ”jämäkkää” ylä- ja keskivartalon lihasten hallintaa sekä hyvää
teknistä osaamista. Edellä mainitun perusteella voidaan olettaa, että uuden tasatyöntötekniikan
tehokas käyttö vaatii hyvää koko kehon voimantuottokapasiteettia, mikä täytyy ottaa huomioon
voima- ja suorituskykyharjoittelussa. Lisäksi äskettäin julkaistussa huippu-hiihtäjillä tehdyssä tutkimuksessa
(Stöggl & Holmberg, 2011) havaittiin, että suurempaan maksiminopeuteen pääsevät
hiihtäjät etenevät pitemmän matkan syklin aikana (sekä pitempi työntö- että palautusvaihe)
kuin hitaammat. Tätä edesauttoi se, että nopeat hiihtäjät lähtivät työntöön pystymmällä sauvakulmalla
ja tuottivat suurempia sauvavoimia myöhemmin eli tällöin sauvan eteenpäin vievä
voima on suurempaa. Nopeat hiihtäjät osaavat siis ajoittaa voimantuoton paremmin kuin hitaammat
hiihtäjät maksiminopeudella hiihdettäessä.
Hiihtotunnelissa tehdyssä sprinttisimuloinnissa (4 x 1150 m / 20 min) eräajat kasvoivat keskimäärin
viisi sekuntia ensimmäisestä viimeiseen erään (Taulukko 11). Laktaatti nousi erissä keskimäärin
yli 11 mmol·l -1 ja laktaatti pysyi koholla 20 minuutin palautusvaiheen jälkeenkin.
Maksimilaktaatti ei kuitenkaan kumuloitunut simuloinnin edetessä ja erien aikainen syke pysyi
vakaana läpi simuloinnin.
Taulukko 11. Hiihtotunnelin sprinttisimuloinnin erien ajat, keskinopeudet, laktaatit (LA) ja sykkeet.
Aika (min:sek) Eränopeus
(m·s -1 )
LA ENNEN
(mmol·l -1 )
LA MAX
(mmol·l -1 )
Syke
(bpm)
Erä1 3:10±8 6,07±0,25 1,7±0,6 11,2±1,1 180±4
Erä2 3:13±8** 5,96±0,23** 4,9±1,7** 11,5±1,7 180±4
Erä3 3:14±8* 5,94±0,23* 5,8±2,2** 11,6±1,8 180±5
Erä4 3:15±8**# 5,92±0,25**# 5,8±2,2** 11,4±1,8 179±5
*p