21.04.2014 Views

pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - Jyväskylän yliopisto

pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - Jyväskylän yliopisto

pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - Jyväskylän yliopisto

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät <strong>ja</strong> väsyminen sprinttihiihdossa<br />

7<br />

KIHUn julkaisusar<strong>ja</strong>, nro 33<br />

_________________________________________________________________________________________________________________<br />

Kuvio 1. Sprinttikilpailun simuloinnin toteutus radalla.<br />

Sauvan kahvan alapuolelle kiinnitetyn kiihtyvyysanturin avulla pystyttiin määrittämään työntövaiheen<br />

alku- <strong>ja</strong> loppukohta (Liite B), joiden avulla analysoitiin työntö- <strong>ja</strong> palautusvaiheen kesto<br />

sekä syklin kesto (CT) <strong>ja</strong> työntöfrekvenssi (PF = 1 x CT -1 ). Keskinopeuden <strong>ja</strong> syklin keston avulla<br />

laskettiin keskimääräinen syklin pituus (CL = keskinopeus x CT). Syklin sisäiset muuttu<strong>ja</strong>t keskiarvoistettiin<br />

kahdesta peräkkäisestä, EMG:n osalta onnistuneesta työntösuorituksesta.<br />

Simuloidun sprinttihiihtosuorituksen aikana EMG:aa mitattiin pintaelektrodien avulla suorista<br />

vatsalihaksista (m. rectus abdominis), selän ojentajista (m. erector spinae), käsivarsien ojentajista<br />

(m. triceps surae), reisistä (m. vastus lateralis) sekä rinta- <strong>ja</strong> leveästä selkälihaksesta (m.<br />

pectoralis major <strong>ja</strong> m. latissimus dorsi). Selkä- <strong>ja</strong> vatsalihasten osalta EMG-signaali oli usein<br />

niin häiriöistä, että niitä ei käytetty lopullisissa analyyseissä. EMG:n analysointi suoritettiin<br />

Analyce – ohjelmalla (KIHU, Jyväskylä). Tuloksissa on käytetty kolmen lihaksen summaaktiivisuutta<br />

(käsivarren ojenta<strong>ja</strong> + leveä selkälihas + reisilihas). Integroitu EMG keskiarvoistettiin<br />

samoin kuin syklimuuttu<strong>ja</strong>t. Tulokset ilmoitettiin suhteellisina osuuksina (%) 30 m nopeustestin<br />

tuloksiin.<br />

Fysiologisista muuttujista 850 m erien aikana mitattiin hengityskaasut kannettavalla analysaattorilla<br />

(Oxycon Mobile®, Jaeger, Hoechberg, Saksa), syke (Suunto t6, Vantaa, Suomi) sekä<br />

anaerobisen energiantuotannon määrää arvioitiin veren laktaattimäärityksillä (EKF Diagnostic,<br />

Magdeburg, Saksa). Laktaattinäytteitä otettiin ennen jokaista 850 m erää sekä 1, 3 <strong>ja</strong> 5 minuuttia<br />

erien jälkeen.<br />

Hiihtäjien keskinopeudet, maksimilaktaatit, hapenkulutus <strong>ja</strong> syke pysyivät samalla tasolla läpi<br />

simuloinnin (Taulukko 4). Ainoastaan erien lähtölaktaatti kasvoi merkittävästi (Taulukko 4).

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!