pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - Jyväskylän yliopisto
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - Jyväskylän yliopisto
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - Jyväskylän yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät <strong>ja</strong> väsyminen sprinttihiihdossa<br />
7<br />
KIHUn julkaisusar<strong>ja</strong>, nro 33<br />
_________________________________________________________________________________________________________________<br />
Kuvio 1. Sprinttikilpailun simuloinnin toteutus radalla.<br />
Sauvan kahvan alapuolelle kiinnitetyn kiihtyvyysanturin avulla pystyttiin määrittämään työntövaiheen<br />
alku- <strong>ja</strong> loppukohta (Liite B), joiden avulla analysoitiin työntö- <strong>ja</strong> palautusvaiheen kesto<br />
sekä syklin kesto (CT) <strong>ja</strong> työntöfrekvenssi (PF = 1 x CT -1 ). Keskinopeuden <strong>ja</strong> syklin keston avulla<br />
laskettiin keskimääräinen syklin pituus (CL = keskinopeus x CT). Syklin sisäiset muuttu<strong>ja</strong>t keskiarvoistettiin<br />
kahdesta peräkkäisestä, EMG:n osalta onnistuneesta työntösuorituksesta.<br />
Simuloidun sprinttihiihtosuorituksen aikana EMG:aa mitattiin pintaelektrodien avulla suorista<br />
vatsalihaksista (m. rectus abdominis), selän ojentajista (m. erector spinae), käsivarsien ojentajista<br />
(m. triceps surae), reisistä (m. vastus lateralis) sekä rinta- <strong>ja</strong> leveästä selkälihaksesta (m.<br />
pectoralis major <strong>ja</strong> m. latissimus dorsi). Selkä- <strong>ja</strong> vatsalihasten osalta EMG-signaali oli usein<br />
niin häiriöistä, että niitä ei käytetty lopullisissa analyyseissä. EMG:n analysointi suoritettiin<br />
Analyce – ohjelmalla (KIHU, Jyväskylä). Tuloksissa on käytetty kolmen lihaksen summaaktiivisuutta<br />
(käsivarren ojenta<strong>ja</strong> + leveä selkälihas + reisilihas). Integroitu EMG keskiarvoistettiin<br />
samoin kuin syklimuuttu<strong>ja</strong>t. Tulokset ilmoitettiin suhteellisina osuuksina (%) 30 m nopeustestin<br />
tuloksiin.<br />
Fysiologisista muuttujista 850 m erien aikana mitattiin hengityskaasut kannettavalla analysaattorilla<br />
(Oxycon Mobile®, Jaeger, Hoechberg, Saksa), syke (Suunto t6, Vantaa, Suomi) sekä<br />
anaerobisen energiantuotannon määrää arvioitiin veren laktaattimäärityksillä (EKF Diagnostic,<br />
Magdeburg, Saksa). Laktaattinäytteitä otettiin ennen jokaista 850 m erää sekä 1, 3 <strong>ja</strong> 5 minuuttia<br />
erien jälkeen.<br />
Hiihtäjien keskinopeudet, maksimilaktaatit, hapenkulutus <strong>ja</strong> syke pysyivät samalla tasolla läpi<br />
simuloinnin (Taulukko 4). Ainoastaan erien lähtölaktaatti kasvoi merkittävästi (Taulukko 4).