pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - Jyväskylän yliopisto
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - Jyväskylän yliopisto
pdf - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - Jyväskylän yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät <strong>ja</strong> väsyminen sprinttihiihdossa<br />
19<br />
KIHUn julkaisusar<strong>ja</strong>, nro 33<br />
_________________________________________________________________________________________________________________<br />
Näiden tulosten mukaan juuri tasatyöntöa<strong>ja</strong>n kesto erottelee nopeammat hiihtäjät hitaimmista.<br />
Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös aikaisemmissa tutkimuksissa (Stöggl ym., 2007 <strong>ja</strong><br />
Holmberg ym., 2005). Tulosten valossa voidaan olettaa, että nopeimmat hiihtäjät pystyvät tuottamaan<br />
vaaditun voimatason lyhyemmässä tai suuremman voimatason samassa a<strong>ja</strong>ssa kuin<br />
hitaammat hiihtäjät. Tämän takia hiihtäjien pitäisi voimaharjoittelussa keskittyä nopeusvoiman<br />
kehittämiseen <strong>ja</strong> sen hyväksikäyttöön itse lajisuorituksessa, mikä todettiin jo aikaisemmin.<br />
3.5 Vuokatin hiihtotunnelin mittaukset<br />
Vuokatin hiihtotunnelissa mittaukset koostuivat lajinopeustestistä <strong>ja</strong> samankaltaisesta sprinttikilpailusimuloinnista<br />
kuin Hipposhallissa. Nopeustestissä tasatyönnettiin maksimivauhtia 40 metriä,<br />
josta viimeisen 20 metrin aika mitattiin valokennoilla. Sprinttisimulointi muodostui 4 x<br />
1150 m eristä, joiden välissä oli 20 minuutin palautus<strong>ja</strong>kso. Koko simulointi tehtiin tasatyöntäen.<br />
Palautus<strong>ja</strong>ksojen aikana verryteltiin kevyesti hiihtäen tai hölkäten.<br />
Kuvio 9. Sauva- <strong>ja</strong> suksivoimien mittaaminen voimalevyillä Vuokatin hiihtotunnelissa.<br />
Sprinttisimuloinnin erien alussa (alkukiihdytys maksimivauhtia), puolessa välissä (optimaalinen<br />
matkavauhti) <strong>ja</strong> lopussa (maksimaalinen loppukiri) sekä nopeustestistä mitattiin hiihtonopeus<br />
(valokennot) <strong>ja</strong> voimantuotto 20 metrin vakiomatkalta. Voimantuotto mitattiin hiihtotunneliin<br />
asennetulla Jyväskylän <strong>yliopisto</strong>n voimalevyanturijärjestelmällä, jolla mitattiin pysty- (Fz) <strong>ja</strong><br />
vaakavoimat (Fy) molempien suksien <strong>ja</strong> sauvojen alta 20 m:n matkalta (Kuvio 9). Voimasignaalista<br />
määritettiin myös työntö- <strong>ja</strong> palautusa<strong>ja</strong>t sekä voimien impulssit (Liite D, impulssi = keskimääräinen<br />
voima x vaikutusaika). Edelleen määritettiin työntöfrekvenssi <strong>ja</strong> syklin pituus. Koska<br />
hiihtäjät pyrkivät käyttämään ns. sprinttitasatyöntöä, jossa työntöä pyritään tehostamaan
Change language