pidempi versio - Oulu

sa, esim. elinkeinoelämän kehittäjät, Oulun kaupunki. Näissä kaikissa on kuitenkin yhä kehitettävää, valmis ei
voi olla. Erityisen aktiivisia olemme viime aikoina olleet kv., tutkijayhteistyön kehittämisessä, joka on jo kantanut
myös hedelmää.”
”Sidosryhmäyhteistyö on syntynyt henkilökohtaisten kontaktien pohjalta, joista sitten on tullut jatkumo koko
yhteisöön. Kehittäminen tapahtuu yksilöiden intressien pohjalta.”
”Osastoneuvosto ja professorikokous linjaa asioita jatkuvasti, parhaillaan on suunnitteilla uusi yrityksille suunnattu
esitesarja.”
Kolmanneksi yleisemmäksi kehittämisen tavaksi nousee vastausten mukaan kehittäminen kerätyn
tiedon perusteella (6 mainintaa). Tällä tarkoitetaan kehittämistyön perustumista yksikön
omaan materiaaliin, kuten kyselyihin ja palautteeseen. Neljässä vastauksessa viitattiin yksiköiden
kehittämistyön perustuvan yhteistyösuhteiden lisäämiseen, vahvistamiseen tai kehittämiseen.
Viisi vastaajaa toi esille sen, että yksikössä ei ole erityisiä sidosryhmäyhteistyön
kehittämistoimia. Painotettiin myös, että sidosryhmäyhteistyön kehittäminen on osa koko
toiminnan kehittämistä tai suunnittelua (3).
”Asiakkailta saadun palautteen perusteella mahdollisia puutteita toiminnassa pyritään korjaamaan, jos se on
mahdollista käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.”
”Tiedekuntien kanssa palvelusopimus vuosittain, laitosvierailut, yhdessä sovitut koulutukset, tutkimus- ja koulutusneuvostot,
ylioppilaskunta- ja kiltatapaamiset, asiakaskyselyt.”
”Ei erityisiä kehitystoimia, mutta kartoitamme koko ajan sopivia sidosryhmiä ja pohdimme nykyisten relevanttiutta.”
”Sidosryhmäyhteistyö on yksikön toiminnan perusta, joten sen kehittäminen on osa jokapäiväistä toimintaa.
Sen kehittämistä ei kannata tarkastella muun toiminnan kehittämisestä erillisenä asiana – – ”
38