pidempi versio - Oulu
pidempi versio - Oulu
pidempi versio - Oulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Miten <strong>Oulu</strong>n yliopistossa hallitaan sidosryhmäyhteistyötä?<br />
Tarkastellaan, miten tietoa sidosryhmien tarpeista ja odotuksista kerätään ja hyödynnetään yksiköissä<br />
sekä miten sidosryhmät ja sidosryhmäyhteistyö huomioidaan yksiköiden suunnitteluasiakirjoissa. Lisäksi<br />
selvitetään yksiköiden dokumentoinnin ja sidosryhmätiedottamisen käytäntöjä.<br />
Mitä ovat keskeisimmät kehittämistarpeet ja haasteet <strong>Oulu</strong>n yliopiston sidosryhmäjohtamisessa?<br />
Kehittämistarpeet ja keskeiset haasteet selvitetään tarkastelemalla sidosryhmäyhteistyön nykyisiä<br />
vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia.<br />
2 KATSAUS SIDOSRYHMÄTEORIAAN JA<br />
SIDOSRYHMÄJOHTAMISEEN<br />
Yliopistot ovat olleet viime vuosina erilaisten muutospaineiden kohteena ja muutospaineet<br />
edelleen voimistuivat 1.8.2009 voimaan astuneen yliopistolain myötä. Akateemisen johtajuuden<br />
ja esimiestyön luonne on muuttunut laatu- ja tehokkuusvaatimusten kasvaessa. Lisäksi<br />
muutosta ja haasteita ovat aiheuttaneet muun muassa uuteen eurooppalaiseen tutkintojärjestelmään<br />
siirtyminen ja uusi palkkausjärjestelmä. (Herranen & Keskinen 2006, 5).<br />
Yliopistoissa johtamista on monenlaista ja sitä tapahtuu erilaisissa konteksteissa. Yliopistot<br />
toimintaympäristönä luovatkin omat erityispiirteensä johtajuudelle. (Herranen & Keskinen<br />
2006, 5). Yliopistoissa johtamista voidaan tarkastella useista eri näkökulmista ja ulottuvuuksista.<br />
Voidaan keskittyä joko ihmisten johtajuuteen (’leadership’) tai asioiden johtamiseen<br />
(’management’). Akateemista johtajuutta voidaan tutkia piirreteorian näkökulmasta tai esimerkiksi<br />
tarkastelemalla tilannetekijöiden merkitystä (kontingenssiteoria). Näkökulmana voi<br />
olla akateemisessa johtajuuden tutkimuksessa myös tavoite- ja tulosjohtaminen tai muun muassa<br />
syväjohtaminen. (Herranen & Keskinen 2006, 8–13).<br />
Suomessa johtajuutta yliopisto-kontekstissa on tutkittu kuitenkin vielä varsin vähän (Herranen<br />
& Keskinen 2006, 13). Aikaisemmissa suomalaisissa akateemista johtajuutta käsittelevissä<br />
tutkimuksissa on tarkasteltu Herrasen ja Keskisen (2006, 13) mukaan muun muassa tuloksellista<br />
johtamista (Mäenpää & Mäkinen 1989), tavoitteellista johtamista (Lehtimäki 1990) sekä<br />
strategia-ajattelua johtamisessa (Malkki 1996). Mälkiän ja Vakkurin (1998) toimittamassa teoksessa<br />
”Strateginen johtaminen yliopistoissa” käsitellään vuosikymmen sitten asetetun uuden<br />
yliopistolain vaikutuksia yliopistojen johtamiseen.<br />
6
Change language