pidempi versio - Oulu

More documents

Recommendations

Info

Taulukko 6. <strong>Oulu</strong>n yliopiston sidosryhmäyhteistyön vahvuudet kyselyyn vastanneiden mukaan (n=36) (avoin kysymys). Sidosryhmäyhteistyön vahvuudet Teemoitellut vastaukset YHTEISTYÖ- SUHTEET (24 MAININTAA) OMINAISUUDET MUUT Maininnat Olemassa olevat suhteet/yhteistyön laatu on hyvä (aktiivista, kattavaa, vankat suhteet) 20 Yhteistyötä on paljon (määrä) 4 Yhteistyön laatu/määrä on hyvä yliopiston sisällä 5 Yhteistyön laatu/määrä on hyvä paikallisesti/yliopiston vaikutusalueella 4 Yhteistyön laatu/määrä on hyvä valtakunnallisesti 4 Yhteistyön laatu/määrä on hyvä kansainvälisesti 2 Jokin tietty yhteistyösuhde 6 Osaaminen 4 Monipuolisuus / paljon annettavaa 4 Pitkät perinteet 3 Hyvä imago/maine (tunnustettu, luotettava, hyvä maine) 3 Luottamukselliset suhteet 2 Henkilöstön aktiivisuus 1 Henkilökohtaiset suhteet 1 Laatu 1 Avoimuus 1 Tiedotus (sidosryhmäkirje) 1 Kehittämishalukkuus 1 Kansainvälisyys 1 Sijainti 1 Infra (laitteet yms.) 1 Yhteiset tavoitteet 1 Yhteisvirat 1 Tutkimusyhteistyö luonut uusia mahdollisuuksia 1 Haluttu yhteistyökumppani 1 Muut 2 3.6.2 Heikkoudet Sidosryhmäyhteistyön heikkouksia mainitsi 37 vastaajaa, eli kaikista kyselyyn vastanneista 93 prosenttia (taulukko 7). Kysymys koski sidosryhmäyhteistyön nykyisiä heikkouksia, jotka tulee korjata tai parantaa. Heikkoutena yhteistyösuhteiden systemaattisuuden puute. Suurin osa annetuista vastauksista liittyi yhteistyösuhteisiin ja niihin liittyviin epäkohtiin. Seitsemän vastaajaa toi heikkoutena esiin yhteistyön hajanaisuuden, suunnittelemattomuuden tai systemaattisuuden puutteen. Kolme mainintaa koski suhteiden henkilökohtaisuutta ja –sidonnaisuutta. Toisaalta 46
heikkoutena mainittiin puutteet tai kehittämistarpeet yksiköiden kansainvälisissä suhteissa (3 mainintaa). Esiin tuotiin yhteistyösuhteiden osalta myös vastuutahon puuttuminen (2), yhteistyösuhteiden epävirallisuus (2), yhteistyön kuormittavuus (1) sekä aktiivisuuden puute (1). ”Sidosryhmäyhteistyö on hajanaisella pohjalla eikä sitä hoideta laitoksen tasolla.” ”Sidosryhmäyhteistyö toimii osittain liiaksi henkilötasolla ja siitä puuttuu systemaattisuus.” ”Systemaattinen yhteistyön ylläpitäminen vähäistä.” ”Sidosryhmäyhteistyöhön tarvitaan nykyistä strategisempaa suunnittelua.” ”Professori/henkilösidonnaisuus so. laitos ei tee vaan yksittäiset henkilöt tekevät -> jatkuvuus vaihtotilanteissa.” ”Kansainvälinen sidosryhmätyötä tulisi kehittää, ei ole riittävästi resursseja tähän.” ”Yhteistyön kehittäminen ei ole kenenkään vastuulla.” Heikkoutena resurssipula. Suurin osa vastaajista mainitsi sidosryhmäyhteistyön heikkoutena resurssipulan viitaten niin aikaan, rahaan kuin henkilöstöönkin (32 %; 12 mainintaa). Toisaalta yliopiston ominaisuuksiin tai piirteisiin liittyen mainittiin tiedottaminen; toivottiin lisää tiedottamista erilaisista mahdollisuuksista. Lisäksi heikkoutena mainittiin muun muassa kova kilpailu (1) ja byrokratia (1), yhteistyösuhteiden mittaamisen vaikeus (1) sekä se, että yritysten tarpeita ei tunneta riittävän hyvin (1). Kaksi vastaajaa totesi, että sidosryhmäkulttuuri on yliopistossa vasta aluillaan. ”Resursseja tämänkin asian kehittämiseen tulisi olla enemmän talossa, nyt hommia tehdään paljon "kotona" kun ne pitäisi olla järjestelmällisempi osa työnkuvia.” ”Yhteistyökumppaneita on kenties liikaakin ajatellen laitoksen henkilökunnan resursseja pitää suhteita yllä.” ” – – rahoituspohjan epävarmuus; sen parantaminen edellyttää yliopistolta toimintamme näkemistä investointina (uusi strateginen linjaus tarpeen).” ”Tietynasteisen fokusoinnin puute - sisäisen sidosryhmäyhteistyön mittaamisen vaikeus = ymmärtääkö laitokset koordinoivaa työtä ja siitä saamaansa hyötyä - tiedottamisen resurssit.” ”Valtionhallinnon yhteistyö on kaavamaista ja byrokratisoitunut pitkälti tyhjänpäivästä humppaa.” ”Kulttuuri on alkavassa vaiheessa.” ”Heikko näkemys yritysten tarvitsemasta tutkimustoiminnasta.” ”Laatuajattelua tulisi korostaa enemmän kaikessa toiminnassa.” 47
Page 1 and 2: SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ JA -JOHTAMINE
Page 3 and 4: Kuviot Kuvio 1. Yrityksen sidosryhm
Page 5 and 6: Taulukko 1. Oulun yliopiston sidosr
Page 7 and 8: Sidosryhmäjohtamista ja sidosryhm
Page 9 and 10: Karlöf (1995, 40) on kirjoittanut,
Page 11 and 12: hin keskeisiin sidosryhmiin. Sidosr
Page 13 and 14: • Toimijat, jotka vaikuttavat - t
Page 15 and 16: Sidosryhmäajattelua ja -teoriaa k
Page 17 and 18: 1) erilaisilla tulkinnoilla yrityks
Page 19 and 20: tetaan riippuu, kenen näkökulmast
Page 21 and 22: Muun muassa Zink (2007) ja Radder (
Page 23 and 24: 3 OULUN YLIOPISTON YKSIKÖIDEN SI-
Page 25 and 26: 3.2 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ - VUOROVA
Page 27 and 28: osallistuminen tapahtuu tutkija- ja
Page 29 and 30: Miten yksikkönne kerää tietoa ul
Page 31 and 32: 3.4 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN HALLINTA
Page 33 and 34: Miten rohkaisette ulkoisia sidosryh
Page 35 and 36: Sidosryhmäyhteistyö perustuu osit
Page 37 and 38: Sidosryhmäyhteistyön lisääminen
Page 39 and 40: Taulukko 3. Sidosryhmäyhteistyön
Page 41 and 42: set tutkimus- ja koulutusohjelmat)
Page 43 and 44: Taulukko 5. Kyselyyn vastanneiden o
Page 45: ”Yliopiston sisällä yksikkö on
Page 49 and 50: esimerkiksi ammattikorkeakoulun kan
Page 51 and 52: Taulukko 9. Sidosryhmäyhteistyön
Page 53 and 54: 4 YHTEENVETO Oulun yliopiston laito
Page 55 and 56: Suurin osa sidosryhmäyhteistyön t
Page 57: Mäenpää, A. & Mäkinen, J. (1989

pidempi versio - Oulu

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?