dollisista lämmönjakoon liittyvistätarpeista.Asuntomessuilla investointikustannuskoko verkostolleoli noin 500 000 € eli vähänreilut 10 000 € taloutta kohti.Investointikustannusta nostise, että kaikki energia otetaanmeren sedimentistä, jolloinlämmön lähde on verkostonpäässä.Asukas maksaa liittymiskustannuksena1 500 € talouttakohti ja käyttökustannuksena2,5 €/as.m 2 . Tämän lisäksihän maksaa lämpöpumpuntarvitseman sähkön.Vastaus viranomaistenhaasteeseenRajut energiansäästövaatimuksetedellyttävät uusia ratkaisujaenergian kulutuksenalentamisessa. Tässä mielessäilmaisenergian käyttäminenon mielekäs vaihtoehtouusilla pientaloalueilla. Näinenergiayhtiö voi osaltaan hidastaapäästöoikeuksien hankintatarvettatulevaisuudessaja vähentää omia energiaverkostoinvestointejaan.Verkosto voi olla lämpöyhtiönvaihtoehto pientalo- jamuillakin alueilla, joihin eikaukolämpöverkostoa kannatavetää. Jo nyt on tarjoutunutuseita tilaisuuksia, jossa pohditaanaikaisemmin käytetynöljylämmityksen korvaamistateollisuusalueilla verkosto- jalämpöpumppuratkaisuilla.Refla-energiaverkosto hidastaauuden kaukolämpökapasiteetinrakentamistarvettaja auttaa osaltaan huippukulutuksentasaamisessa jopa siten,että kaukolämmön kiertopumppujenjälkeen voitaisiinasentaa esilämmitys, jokahyödyntää matalaenergiaa. Lisäksiverkoston avulla voidaanhoitaa uusien kaukolämpöalueidenviilennys alhaisella sähkökustannuksella.■Matalämpöinen energia ontäysin puhdasta Päästöjen alentamisen tavoitteeksion EU:ssa asetettu vuoteen2020 mennessä vähentää energiankulutusta 20 %, hiilidioksidipäästöjä20 % ja lisätä uusiutuviapolttoaineiden osuutta 20 %.Rakennuskannan osuus Suomenenergian kulutuksesta on 40 %,josta lähes 70 % kuluu lämmitykseen.Uusien vuonna 2010 voimaanastuvien määräysten tavoitteenaon alentaa energian käyttöä30–40 % nykymääräystenmukaisesta tasosta.Refla-energiaverkoston energiaon peräisin pääasiassa auringostaja siten vuosittain uusiutuvaa.Aurinko tarjoaa mahdollisuudenmerkittävästi pienempiin ostetunenergian kokonaiskustannuksiin– ja täysin ilman päästöjä.Noin 70–80 % asuintalon lämmityksentarvitsemasta energiastasaadaan ”ilmaiseksi” maaperästä.Erityisesti tulevaisuudessa merkittävänlisän tuova talon viilennyson mahdollista hoitaa myöserittäin edullisesti verkostonesteenviileydellä. Alueen huippukulutuksentuottamia hiilidioksidipäästöjävoidaan alentaa vielä, joskäytettävän lämpöpumpun kokolämmitysenergia tulee verkostostaeikä huippuja tasata sähkövastuksella.Valtion kannattaisi olla tukemassapientalo- ja miksei muillekinalueille toteutettavia matalaenergiaanperustuvia verkostoratkaisuja.Verkostossa helpostihyödynnettävän aurinkoenergiankanssa saatava lämmitysenergiansäästö olisi parhaimmillaan jopa60–70 %. Hiilidioksidipäästöt putoaisivattätäkin enemmän, koskakaukolämpö tuotetaan pääasiassahiilellä tai turpeella. Mauri Lieskoski Erkki-Jussi Panularoutaeriste_oikea.ai 2.4.2008 08:19:17Rakenna viisaasti jaeristä Finnfoamilla!Routaeriste, johon voit luottaaRoutaeristeen tulee toimia luotettavasti vuosikymmeniä. Jo varsin pieni määrä kosteuttaroutaeristeessä puolittaa sen eristyskyvyn. Vaadi routaeristeeltä luotettavuutta!Upotus- ja jäädytyskoe (jäädytyksiä 4 kpl)Voittamaton solurakenne4,00 %3,50 %3,00 %2,50 %2,00 %1,50 %1,00 %0,50 %0,00 %Finnfoam2kk 4kk 6kk 8kk 10kkPitkäaikainen upotuskoe, jossa näytemyös aika ajoin jäädytetään, paljastaatodelliset erot routaeristeidenvesitiiviydessä. Finnfoamin kosteusteknisetominaisuudet eivät muutupitkänkään ajan kuluessa. Finnfoamon routaeriste, johon voit luottaa.Routaeriste 22 kg/m³(28 vrk< 2 t%)Routaeriste 33 kg/m³(28 vrk< 1 t%)Routaeriste 42 kg/m³(28 vrk< 1 t%)Finnfoam 32-42 kg/m³(28 vrk< 0,7 t%)FINNFOAMF-300EPSRouta-120Finnfoamin solurakenneon täysin yhtenäinen,toisin kuin EPS:n. Finnfoaminsuljetun solurakenteensisälle eivätpääse pitkänkään ajankuluessa vesi, maaaineseivätkä puunjuuret.Pitkäaikainen upotus- ja jäädytyskoe (4kpl jäädytyksiä). Lähde: TTY/TalonrakennustekniikkaFINNFOAM OYSatamakatu puh: (02) 777 30024100 Salo fax: (02) 777 3020www.finnfoam.fi16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2008
VAASAN SUVILAHTISuvilahden kaatopaikkakaasut hyötykäyttöönMIKROTURBIINILLA biokaasustapäästötöntä energiaaVaasan Suvilahden maisemoidultakaatopaikalta kerättävästäbiokaasusta saadaanpian päästötöntä energiaauudelle asuntomessualueelle.130 kilowatin sähköteho ja 230kilowatin lämpöteho tuotetaanmikroturbiinilaitoksessa, jonkarakentamisesta ja ylläpidostavastaa Sarlin Oy Ab Vaasan kaupunginkanssa tehdyn sopimuksenmukaisesti.Vesa Saarinen (vas.)esittelee tietokoneeltaSuvilahden mikroturbiinilaitoksenvalvontaaja ohjausta.– Mikroturbiinitekniikanavulla kaatopaikanbiokaasujen hyödyntäminenon mahdollistaalhaisilla käyttö- jahuoltokustannuksilla,Kari Lammi toteaa.Ilmakuvassa (alla) onesitetty Vaasan asuntomessualueenlämmitysjärjestelmä.TEKSTI Leila TimonenKUVAT Sarlin Oy Ab ja Nina Kaverinen■■ Suvilahden kaatopaikalle rakennettiinmaisemoinnin yhteydessä kaasunkeräysjärjestelmä2005. Jo siinä yhteydessä Vaasan kaupunginedustajat ja keräysjärjestelmän toimittaneenSarlinin asiantuntijat hahmottelivatkaatopaikkakaasun hyödyntämistä energiantuotannossa.Myötätuulta suunnitelmillepuhalsivat Vaasan asuntomessujen teemat:ekologisuus ja saastuttamattomat energiantuotantoratkaisut.– Tarjosimme kaupungille uutta palvelumalliamme,jossa vastaamme biokaasua hyödyntävänmikroturbiinilaitoksen rakentamisestaja käytöstä. Vastineeksi myymme tuotetunenergian eteenpäin. Sähkö ja lämpö siirretäänkaupungin omistaman Vaasan SähköOy:n sähkö- ja lämpöverkostoon ja sitä kauttaasuinalueen käyttöön, projekti- ja käyttöpalveluidenpäällikkö Kari Lammi Sarlinistakertoo.Kaatopaikan biokaasun käyttö on hyväesimerkki hajautetusta energiantuotannosta,joka myös vähentää fossiilisten polttoaineidentarvetta. Samalla paikallisen energialähteenkäyttö vähentää polttoaineen kuljetuksiaja tuotanto loppukäyttäjän lähellä pienentääsiirtohäviöitä.Kiinnostus biokaasunhyödyntämiseen kasvussaSarlinilla on vahva osaaminen ja paljon kokemustakaatopaikkakaasujen keräilyjärjestelmistäja hyödyntämisestä. Lähes kaikkiSuomessa toimivat laitokset ovat Sarlinintoimittamia. Niitä on toimitettu useita kymmeniäja parhaillaankin hankkeita on käynnissäuseita.Energian hinnan nousun myötä yhä useampijätelaitos on siirtynyt kaasun soihtupoltostasen hyötykäyttöön. Kari Lammi uskoo,että kaupalliset kaatopaikkakaasujen keräilyjärjestelmätja biokaasun hyötykäyttöratkaisutyleistyvät niin Suomessa kuin muuallakin,missä investoidaan energiataloudellisiinja ympäristön kannalta hyviin teknisiin ratkaisuihin.Suvilahden mikroturbiinilaitoksen käyttöaikariippuu biokaasun muodostumisesta<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/200817