“Sekä tonttivesijohto ettätonttiviemärit pitäisi uusiakerralla kuntoon.”OurexTurvallista laatua.Tunnetusti.• Myös Atex-hyväksyttynä• xxxxpuh. 03 212 8000www.ourex.fivesiviemäri on vastaavasti kiinteistönja yleisen viemärin välinenjätevesien poisjohtamiseentarkoitettu putki. Tonttihulevesiviemärilläpuolestaan johdetaantontilta kertyneet sadevedetja perustusten kuivatusvedethulevesiviemäriin.Tonttijohdot kiinteistöjenomaisuuttaVesihuoltolain sekä vesihuollonyleisten toimitusehtojen perusteellatonttijohdot kuuluvat kiinteistöjenomistukseen. Kiinteistöjentulee näin ollen huolehtiatonttijohtojen kunnosta sekämahdollisista korjauksista.Tonttijohtojen uusiminen onyleensä lähtöisin kiinteistön tarpeestauusia vanhat putket jokoputkiremontin yhteydessä taitoiminnallisten ongelmien seurauksena.Tonttivesijohdoissaesiintyvät vuodot johtuvatyleensä putken iästä tai materiaalinhuonolaatuisuudesta. Myösraskas kuormitus voi aiheuttaavuotoja. Tonttiviemäreiden osaltaongelmia aiheuttavat useimmitenpuiden juuret, jotka tunkeutuvatviemäriin ja voivat aiheuttaatukoksia tai jopa viemärinsortumisen.Hulevesistäkin riesaaVanhoilla pientalovaltaisilla alueillakiinteistöjen hulevedet aiheuttavatusein ongelmia, etenkinrunsassateisina aikoina. Kiinteistöjenhulevedet on usein johdettu– lain vastaisesti– kiinteistönjätevesiviemäriin ja sitä kauttayleiseen jätevesiviemäriin. Tulvienja runsaiden sateiden aikanajätevesiviemäreissä virtaavanveden määrä moninkertaistuu javoi pahimmassa tapauksessa tulviakiinteistöihin.Helsingissä ei juurikaivetaTonttijohtojen saneerauksen yhdistäminenyleisen verkoston sa-neeraukseen ei ole ongelmatonta.Verkoston saneeraus kohdistuuusein vain yhteen johtolajiin– vesijohtoon tai viemäriin– kerrallaan, ja valtaosa siitä tapahtuuHelsingissä kaivamattominmenetelmin.Kaivamattomilla menetelmillävoidaan osittain saneeratamyös tonttijohtoja, muttaesimerkiksi tonttivesijohdonsaneeraus vaatii aina vähintääntonttijohtoventtiilin esiin kaivamista.Tonttijohtojen saneeraustulisi kuitenkin toteuttaasiten, että sekä tonttivesijohtoettä tonttiviemärit uusittaisiinkerralla kuntoon.Uusiä menetelmiäHelsingin Veden osalta ongelmaanon puututtu laajentamallakäytettävien saneerausmenetelmienvalikoimaa paremmintonttijohdoille soveltuvaksi.Uudet menetelmät, vesijohdonpakkosujutus ja pitkäsujutussekä kaupungin eri virastojenyhteistyönä tekemät kaivuhankkeetovat tuoneet tonttijohtojensaneerauksen entistäparemmin toteutettavaksi.Helsingin Veden tavoitteenaon saada kaikki huonokuntoisettonttijohdot saneerattuajoko erikseen tai verkoston saneerauksenyhteydessä. Näihintavoitteisiin pyritään sekä kiinteistönomistajien yleisen tietoisuudenlisäämisellä tonttijohtoihinliittyvistä vastuista ettätäsmätiedottamisella yleisenverkoston saneerauksen yhteydessä.Myös muiden kannustimienkäyttöä tonttijohtosaneerauksessaedistetään. ■Artikkeli perustuu kirjoittajan diplomityöhön,joka käsittelee HelsinginVeden mahdollisuuksia vaikuttaakiinteistöjen tonttijohtojen saneeraukseen.Diplomityö valmistui maaliskuussa.48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2008
Naapurikateuttalen kyllä niin rumassa”O 1930 perustetussa Helsinginkokoisessa öljykaupungissa,että taju lähtee. Kaikki taloton jaettu numeroituihin kortteleihin,jotka ovat valtavia. Yhden talonkatolla on ruostunut valomainos’TERVEHDIMME KANSOJENIKUISTA YSTÄVYYTTÄ’. Valomainoksenlamput on varastettu.”Sain oheisen tekstiviestin Venäjällämatkustavalta ystävältänijoitakin viikkoja sitten. Samaanaikaan toisaalla olin itse juuri laskeutunuttäysin päinvastaiseentunnelmaan: ensimmäistä kertaaelämässäni olin saavuttanut läntisennaapurimaamme lentoteitse.Arlandan kentällä minut vastaanottivatlukuisat – useamman kuinyhden – kissan kokoiset plakaatit,joissa oli kuvattu ulkomailla astitunnettua ruotsalaista kermaa.Taiteilijoita, urheilijoita, kirjailijoita,näyttelijöitä ja tietenkin myösitse kuningas, ja kaikki toivottivatminut tervetulleeksi kotikaupunkiinsa.Olin matkalla Uppsalaan, PekkaTöpöhännän kotikaupunkiin,jonne pääsi lentokentältä suoraanUpptåget-junalla – kuinkas muuten.Matkani toimi kuin junanvessa, joka kieltämättä oli juuri semielleyhtymä, jonka Upptåget-sanaminussa herätti. Lentokentäntunnelma oli kiireettömän tehokas.Hyvästä opastuksesta huolimattavarmistin oikean reitin henkilökunnanedustajalta – englanniksisillä tekosyyllä, että lentokentälläsaa vielä puhua englantia.Sain ystävällisen ja asiallisen,erinomaisella englannin kielelläkerrotun vastauksen.● ● ●Kahdenkymmenen minuutinjunamatkalla oli aikaa katsellaulos ikkunasta ja pohtia asioita.Kevätkin oli Ruotsissa pidemmälläkuin Suomessa. Mieltäni askarruttikinkysymys: miksi Ruotsissatuntuu kaikki olevan ihan vähänparemmin kuin Suomessa? Ruotsissaihmiset pukeutuvat hiemantyylikkäämmin kuin Suomessa. Lisäksiruotsalaiset vaikuttavat vähänystävällisemmiltä ja myönteisemmiltäkuin suomalaiset. Ruotsissatunnelma on yleisesti ottaenaavistuksen rennompi ja suvaitsevaisempikuin Suomessa.Suomen juhlapyhät ja -päivätovat ankeita ja liittyvät usein uskontoontai kuolemaan, kutenvainajien muistopäivä tai vainojenuhrien muistopäivä. Suomen kansallispäiväkinon virallinen ja surullisuuttahenkivä pönötysjuhla,kun taas Ruotsissa iloinen tapahtuma.Toki ajankohtakin on erilainen.Joulukuun alun säätilaltaanankeaa Suomea ei voi verrata kesäkuiseenRuotsiin.Sää ei silti selitä kaikkea. Ruotsissavietetään kanelipullapäivää(!) lokakuussa (!!!), joka on Ruotsissakinlähes yhtä pimeä kuukausikuin Suomessa. Kanelipullapäivänvietosta huolimatta länsinaapurissammeosataan myös rokata.Ja ruotsalaiset metallibänditkinovat kuulemma aidompia kuinkotimaiset vastineet.● ● ●Myös ammatilliselta kannaltaRuotsista voi ottaa mallia monellaosa-alueella – ja siihen tokipyritäänkin. Ruotsin matkailuteollisuudellaolisi syytä palkitaTukholman ruuhkamaksut vuosikymmenenturisminedistämistoimenpiteenä.Matkailu SuomestaRuotsiin on nimittäin varmasti lisääntynytviimeisten vuosien aikana,kun Suomen liikenneinsinööritovat tutustuneet kilvan Tukholmanruuhkamaksujärjestelmään.Ruuhkamaksut eivät tosin oleainoa liikennenäkökulmasta edistyksellinenteko Ruotsissa. Vuonna2007 pelkästään Tukholman kaupunkisijoitti julkisten tilojen esteettömyydenparantamishankkeisiinnoin kaksi miljoonaa euroa.Ja jottei kadehdinta päättyisitähän, on todettava, että länsinaapurimmeyksityishenkilöidenkinliikkumistavat ovat lähesesimerkillisiä ja suomalaisia kestävämmälläpohjalla. Ainakin helsinkiläistäRuotsissa hämmentävätkohteliaat autoilijat, jotka antavattietä suojatiellä lähes poikkeuksetta.Ruotsalaiset myös pyöräilevätsuomalaisia enemmän: kunSuomessa pyöräilyn osuus kulkumuotojakaumastaon noin 11,5prosenttia, Ruotsissa pyörällä hoidetaanviidennestä lähenteleväosuus kaikista matkoista: yli 17prosenttia.● ● ●Hyviä syitä Ruotsin ”paremmuuteen”on toki olemassa. Yksiniistä on varmaankin sota tailähinnä sen puute. Ruotsi on viimeksiollut sodassa 1800-luvunalkupuolella – mitä on toki edesauttanutloistava itäinen puskurivaltio– Suomi vasta kuutisenkymmentävuotta sitten. Sota masentaauseat sukupolvet eteenpäin.Lisäksi sota tulee kalliiksi, etenkinjos sattuu olemaan häviäjien puolellaja sotakorvausvelvollinen.Vaan onhan meillä Suomessakinjotain, mitä ruotsalaisilta uupuu.On sisu ja perkele, Muumipeikkoja naispresidentti. Ja kaksivuotta sitten Carolalla lattian Euroviisuissamopannut Lordi.Me emme myöskään työnnä perunamuusiahotdogiin. Ja jos vaikkamuusillinen hotdog alkaa äkistihoukuttaa, on Skandinavian pääkaupungiksijulistautunut Tukholmavain 45 minuutin lentomatkanpäässä, valmiina toivottamaanlämpimästi tervetulleeksi myöskateelliset naapurivaltion edustajat. Mette Granbergon 31-vuotias liikennetekniikanDI, jokatoimii projektipäällikkönäWSP Finland Oy:ssä.<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/200849