– Pysäköintihalli tulee pyörimäänomillaan, yhdyskuntatekniikantoimialajohtaja MikaMankinen vakuuttaa.RUKAN PARKKIHALLI Kaupunki rakennuttanut javastaa hallin toiminnasta KVR-urakkahinta 8,8 milj.euroa (ilman alv) Sijaitsee Rukan keskusaukionalla 302 autopaikkaa Pysäköitävien autojenmaksimikorkeus 2,4 m– Matkailu pitää saada menemäänsisälle paikalliseen elämään,kaupunginjohtaja TimoHalonen visioi.tuneen matkailukeskuksen tiivistäminentulevaisuuden lomakeskukseksiei ole helppo tehtävä.Monta asiaa olisi pitänyt tehdätoisin.– Aika hyvin on kuitenkinonnistuttu sulattamaan uutta javanhaa. Vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkostojaon rakennettuvuosien saatossa pala palaltakuin mosaiikkia. Tiivistysratkaisutauttavat kaukolämpö- ja jätevesiratkaisujatehtäessä.– Kunnallistekniikkaa suurempiongelma on reitistöjen jaajoneuvoliikenteen järjestäminenalueella. Se tulee olemaan meilleiso haaste lähivuosina, MikaMankinen myöntää.Kuusamolaisilta ei saa nyhdettyäulos satojen miljoonieninvestointilistaa tulevista hankkeista.Koillismaan miehet syynäävätmieluummin jo toteutuneitahankkeita.– Matkailukeskusten välilleon tullut kilpailu siitä, kuka tekeepisimmän listan investoinneista.Ne ovat kuitenkin vaintoiveita. Me toteutamme kohteitahanke kerrallaan ja katsommemieluummin taaksepäin, Halonenheittää. Autopaikkojen leveys100 x 2,7 m ja 200 x 2,5 m Kerrosala noin 9 000 neliötä,koko noin 35 000 kuutiota KVR-urakoitsija Niska &Nyyssönen Oy Tekee mahdolliseksi entistätiiviimmän rakentamisen Rukanydinkeskustaan”Tähtäämmekakkosasumiseen”Tulevaisuutta visioitaessa esiinnousee Ruka-Kuusamo-matkailukaupunki.Reilu 20 kilometrinvälinen Rukan ja Kuusamon etäisyyshalutaan rakentaa matkailuvyöhykkeeksi,josta löytyvät kaikkimatkailijan kaipaamat palvelut.– Seuraava steppi on se, ettäalueelle syntyisi lomakeskus,joka ei olisi Rukan yhteydessä.Tavoitteenamme on, että Ruka-Kuusamon väli rakennetaan yhteenmatkailukaupungiksi. Mökkikuntaname olemme Suomensuurin, ja suurin osa mökeistälöytyy muualta kuin Rukalta.Kakkosasuminen on sana, jokavilahtelee kaupunginjohtajaTimo Halosen tulevaisuudenvisioissa. Kun vieraat saapuvatkakkosasunnolleen entistä pidemmäksiaikaa, samalla vahvistetaanpaikallisten asukkaidenpalveluja.– Tähtäämme kakkosasumiseen.Meillä on tulevaisuudessavahva Kuusamon taajama kaikkinepalveluineen, mitä kakkosasukkaattarvitsevat. Toisessa päässä onRuka vahvana loma- ja matkailukohteena.Sinne emme lähde kaavoittamaansuuria hypermarketteja,vaan palvelut haetaan Kuusamonkeskustasta. Matkailu pitääsaada menemään sisälle paikalliseenelämään, Halonen korostaa.Lentoasema seuraavaksiKuusamon kansainvälisen matkailunpullonkaula on ollut lentokentänkapasiteetti. Tilanteeseenon tulossa lähivuosina parannusta,kun huhtikuussa käynnistyilentoaseman laajennus- jasaneeraustyömaa.Lentoasemalaajennuksen hinnaksion arvioitu noin 9,5 miljoonaaeuroa, josta alueen kuntienosuus on 10 prosenttia. Päävastuunrahoituksesta kantavatFinavia ja Suomen valtio. Hankepitää sisällään 5 000 neliön laajennusosanja 1 800 neliön saneerausosa.Uusien puitteiden myötäKuusamon lentokentän kapasiteettikolminkertaistuu.– Kun yksi kone laskeutui,niin kenttä oli 1,5 tuntia kiinni.Jatkossa pystytään ottamaankoneita alas huomattavasti nopeampaantahtiin. Charter-lennotajoittuvat viikonloppuihin jaKuusamon kentän kapasiteetti onollut rajoite kansainvälisen matkailunkehittymiselle, Timo Halonenarvioi. ■Inarin kunta kehSAARISESaariselän matkailukeskuksenympäristö kokeemuodonmuutoksen,kun kesällä alkavakatuympäristön kehittäminenon valmis. Reilunvuoden kestävänurakan painopisteitä onkeskusaukio tunturipuroineen. Pirkka Hartikainen, insinööri Taina Tuominenmaisema-arkkitehtiFCG Planeko Oy■■ Inarin kunnassa sijaitsevanSaariselän keskusta on aikanaanrakentunut kokonaan turisminympärille. Saariselkä onmaineeltaan talviurheilukeskus,mutta ympärivuotisten toimintojentarjontaa on jatkuvasti pyrittykehittämään, jotta alue olisi eläväja houkutteleva kaikkina vuodenaikoina.Keskusta on viime vuosina tiivistynytja tiivistyy edelleen lisärakentamisenseurauksena. Saariselänkeskusta palvelee pääasiassamatkailua. Pysyviä asukkaitaalueella on vähän. Matkailijoidenvaatimustason nousun jakasvavan kilpailun myötä keskustaaon lähdetty kehittämäännäyttävästi.Suunnitteluun EU-rahaaKeskustan katujärjestelyt ja katumiljöönkehittäminen perustuvat2005 laadittuun toimenpideselvitykseen.Suunnittelutyö sai avustustaEU:n aluekehitysrahastosta.Samanaikaisesti suunnittelutyönkanssa on muutettu koko ydinkeskustanasemakaavaa, jolloinmaankäytön suunnittelu on pystyttytekemään hyvässä vuorovaikutuksessakatu- ja ympäristösuunnittelunkanssa.Hankkeen tarkoituksena oli56 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2008
MATKAILUINFRAittää matkailukeskuksensa katumiljöötäLKÄ saa houkuttelevan keskusaukionHavainnekuva Vesa Ylitapio, FCG Planeko OySaariseläntie ennen (yllä) ja katumiljööremontinjälkeen (alla).Keskusaukiota (iso kuva) elävöittävät alueelle tyypilliset männyt ja luonnonkivirakenteet. Katulinja erottuu aukiosta massiivistenkivipollareiden, luonnonkiviaitojen ja lipputankorivin avulla. Pysäköinti haluttiin saada pois keskusaukiolta.parantaa keskustan alueen liikennejärjestelyitä,parantaa kevyenliikenteen yhteyksien toimivuuttaja turvallisuutta sekä lisätä keskustanvetovoimaisuutta ympärivuotisessakäytössä. Alueen vahvuuson hieno luonto; keskustaansaakka näkyvä paljaslakinen tunturimaisemaja keskustan ympäristöäleimaavat kookkaat vanhatmännyt.Painopiste sisääntuloissaja aukiossaTyössä päädyttiin kaventamaanpääkatua hieman alkuperäisestäparemmin alueen mittakaavaansopivaksi. Suunnittelutyö piti sisälläänympäristösuunnittelunosalta pinnoitteiden, kasvillisuuden,kalusteiden ja valaistuksensuunnittelun. Lähtökohdaksisuunnittelulle otettiin tunturit –karu maisema ja luonto sekä alueenpitkä vaellushistoria. Erityisiäpainopistealueita työssä olivatsekä eteläinen että pohjoinen sisääntuloja keskusaukio. Ne jaksottavatkatumiljöötä ja auttavatorientoitumisessa.Sisääntulo valtatieltä keskustaantulee suunnitelman toteuduttuatapahtumaan sekä etelästäettä pohjoisesta kiertoliittymienkautta. Pohjoinen sisääntuloon suunnitelmassa luonteeltaankylmä ja karu. Eteläinen sisääntuloon lämmin ja hiukan pohjoistavehreämpi.Kiertoliittymien keskusaiheeton haettu alueen luonnosta;kivenlohkareista rakennettujamuuriaiheita, soraa jne. Eteläisessäkiertoliittymässä lämmin kultakimmeltää paikoin kivenlohkareidenlomasta, pohjoisessa senkorvaa viileä hopea.Pääkatua jaksottava kirkonkiertoliittymä on maamerkkinäkintoimivalle kirkolle alisteinenja toimii ikään kuin kirkonedusaukiona. Pääkadun varrellaesiintyvistä luonnonkivilohkareistatehdään tukimuureja jamuitakin alueen luontoon viittaaviaaiheita hyödynnetään.Pääkadun tasaus laskettiinsuunnitelmassa keskusaukionkanssa samaan tasoon. Katualueerottuu aukiosta lähinnä luonnonkiviaitojenja pollareina toimivienlohkopintaisten graniittikuutioidenavulla. Aiheet ovatmassiivisia, jotta runsas lumi talvellaei hautaisi niitä kokonaanalleen. Kiviaidat jaksottavat aukiotilaaja erottavat pysäköinninjalankulkumiljööstä. Läheskaikki aukiolla sijaitsevat männytpyrittiin säilyttämään. Pohjoisenkasvukausi on lyhyt, jotenkookkaat männyt ovat erityisenarvokkaita.Aukion poikki kiemurteleetunturipuroAukion poikki kiemurtelee ”tunturipuro”(mustaa graniittia),jossa kimmeltää muutama kultakimpale(pronssivalua). Aiheviittaa alueen kullan kaivuperinteisiin.Pinnoitteet on pääasiassaesitetty betonikiveksi, jota luonnonkiviaiheetelävöittävät. Värityspainottuu harmaan ja mustansävyihin, jota punainen luonnonkivipaikoin värittää.Uutta kasvillisuutta alueelleon esitetty istutettavaksi varsinvähän; pääasiassa erikokoisiamännyn taimia sekä maksaruoho-ja varpumattoja. Puustopyritään säilyttämään.Pääkadun valaistus suunniteltiinmittakaavaltaan ja valaisintyypiltäänkohteeseen sopivaksi.Pääkadun keskustajaksolla kaksirivinenvalaistus luo päiväsaikaankadun tilallisen ilmeen valaisinpylväidenavulla, pimeän aikaanvalo rajaa tilan.Erikoisvalaistus painottuupääkadun varren kookkaidenmäntyjen kohdevalasuun sekäkeskusaukion ja kiertoliittymienkeskusaiheiden luonnetta korostaviinvalaistusaiheisiin. Alueellakohdevalaistut männyt muodostavatnäyttävän ja persoonallisenaiheen mm. pääkadun varrelle.Pääkadun varren valaisimissavarauduttiin myös jouluvalaistuksenasentamiseen.Hankkeen rakennustyöt aloitetaankesällä 2008. Keskustankeskeisimmät alueet valmistuvatsyksyllä 2009. ■Hankkeen pääurakoitsijana toimii Destia.Projektin johto, katu- ja kunnallistekniikkasekä ympäristösuunnitteluovat FCG Planeko Oy:n vastuulla, valaistussuunnittelunhoitaa WSP Group.Tilaaja on Inarin kunta.<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/200857