KUNNOSSAPITOki säästäisi vuosittain 500 000–600 000 euroa, kunhan vapaaseenkilpailuun on siirrytty täysinviiden vuoden siirtymäajanjälkeen.– Tämä edellyttää, että yhtiöei pääse monopoliasemaan ja aitokilpailu säilyy alueella.Jukolan mielestä olisi hyvä, ettämyös raha, minkä yhtiö tuottaisi,olisi yhtiön itsensä käytettävissäoman toimintansa kehittämiseeneikä se valuisi kaupunginpohjattomaan kassaan. Mikkelinkuten muidenkin kuntienmenoista suuren osan haukkaasosiaali- ja terveystoimi, jonkaosuus tulevaisuudessa kasvavaaentisestään.Pehmeä laskuvuoteen 2014Muitakin yhtiön myötä tuleviaetuja Jukola luettelee käänteisesti.– Nyt emme pysty pitämäänkalustoa teknisesti sillä tasolla,millä sen pitäisi olla. Myös päätöksentekoon äärettömän hidasta.Osakeyhtiöllä olisi mahdollisuusottaa tarvitessaan lainaa sekätarpeen mukaan rekrytoidahenkilökuntaa ja mahdollisuusmyydä osaamistaan muualle, esimerkiksiteollisuuslaitoksille, sairaaloilleja muille kunnille.Uusi yritys muuttuu vuoden2014 alusta täysin omillaan vapaillamarkkinoilla kilpailevaksi.Siihen asti Mikkelin kaupunkiasteittain vähentää kilpailutuksenulkopuolella olevia tehtäviäeli toiminta siirtyy markkinaehtoiseksipikku hiljaa.Kilpailutus oli aikaa vievinja vaativin osaYksityistämisprojekti lähti liikkeelle2005, kun silloisen Tieliikelaitokseneli nykyisen Destianedustajat halusivat päästä osalliseksikaupungin hoitamasta kunnossapidostaja tekivät yhteistyöstäaloitteen. Hanke tyssäsi lopultakauppa- ja teollisuusministeriönkannanottoon. Kun kyseessä onpalveluiden ulkoistaminen, se tuleekilpailuttaa julkisia hankintojaohjaavan lain mukaan.Destian yhteydenotosta alkoikuitenkin pitkäjänteinen selvitystyöyhtiömuodon hakemiseksi.Tätä prosessia Mikko Jukola kuvaileevaltavaksi urakaksi.– Reilun vuoden ajan tämäon vienyt 45–50 prosenttia työajastani.Työtä teetti erityisesti erilaistenselvitysten teko, jotta kaikkimenee kilpailulakien ja muidenpykälien mukaan.– Kilpailutus oli aikaa vievinja vaativin osa, Jukola kertoo.Henkilöstö pitäätyösuhdeturvaa vitsinäHenkilöstö vastusti työpaikkojensasiirtoa yksityiseen yhtiöön.Uudessa perustettavassa yhtiössäon nykyisellä kaupungin palveluksessaolevalla henkilöstölläviiden vuoden työsuhdeturva.Henkilöstö pitää työsuhdeturvaavitsinä. Mikäli ns. taloudellisetja tuotannolliset edellytyksettäyttyvät, yhtiö voi lomauttaahenkilöstöään.Yhtiöittäminen koskee noinkuuttakymmentä henkeä. Heistäosan eläkeikä täyttyy viidenvuoden siirtymäkauden aikana.YIT:ltä ei ole tulossa yhtiööntyöntekijöitä.Työntekijöiden turvapakettiinkuuluvat yhtiöittämisessä myösse, että heidän lomaoikeutensaja eläketurvansa säilyvät entisinäviiden vuoden ajan. Ne ovat yleisestiottaen kunnallisella puolellayksityistä sektoria paremmat.Työntekijät siirtyvät ns. vanhoinatyöntekijöinä uuden yrityksenpalvelukseen.Henkilöstön nykyinen työehtosopimuspäättyy 31.1.2010.Tuolloin arvellaan työntekijöidenpalkkojen putoavan, sillä heidätsiirrettäneen kunta-alan sopimuksestayrityksen päätoimialantyöehtosopimuksen piiriin.Ulkoistaminen olisi ollutedullisempaaKunnossapitopäällikkö MikkoJukolan mukaan palvelut olisisaatu 15–20 prosenttia nykyistähalvemmalla, jos Mikkeli olisisaman tien ostanut nyt yhtiöitettävättoimet ulkopuoliselta yrittäjältä.Toisaalta vaakakupissa olihenkilökunta, joka olisi jäänyttyöttömäksi. Jukolan mukaantähän säästö olisi huvennutkin:saamattomiin verotuloihin, osanjäämiseen pysyvästi työttömäksi,syrjäytymiseen ja sitä myötensyntyviin kustannuksiin.Vaikka kaupungin nykyisenhenkilöstön asema turvataan uudessayhtiössä viideksi vuodeksimuuten paitsi palkkauksen suhteen,sama ei koske uutta palkattavaahenkilöstöä.– He tulevat omilla sopimuksillaaneli ansaitsemillaan palkoilla,Mikko Jukola toteaa. ■Kunnat järjestävät teknisiä palveluita eri tavoin Kunnissa mietitään erityyppisiä ratkaisujakatujen ja yleisten alueiden hoidon ja rakentamisenjärjestämiseksi. Erilaisia järjestelyjäon jo tehty. Motiivina on lähinnä rahansäästö, myös laadun parantaminen ja kalustonkäytön tehostaminen.– Tilanne on aika muuttuva, sanoo yhdyskuntatekniikanpäällikkö Jussi Kauppi Kuntaliitosta.Rahansäästön lisäksi yksityinen yritys saattaakyetä pitämään kalustoa enemmän liikkeessäja myymään palveluitaan myös ulkopuolisille.Tämä tietysti näkyy talousluvuissayleensä plussana.Kuntien yhteistyönä tai yritystenhoidossaEsimerkiksi Lahti ja ympäristökunnat (Asikkala,Hollola, Nastola, Orimattila) ovat järjestäneetkunnallistekniikan tuotannon yhdessäseutuhallintokokeilun myötä. Järjestelyon ollut toiminnassa 2005 alusta.Organisaatio on sataprosenttisesti kuntienomistama. Se hoitaa pääosan tehtävistä,mutta osin kunnat hankkivat palveluitamuualtakin. Seutuhallintokokeilu päättyy,ja Lahden seudullakin tehdään tänä vuonnauusia ratkaisuja kunnallistekniikan hoitamiseksi.Askola on kilpailuttanut tehtävät ja tehnyturakoitsijan (Coor Service Management)kanssa useamman vuoden sopimukset1.4.2005 alkaen. Inkoo teki vastaavannelivuotisen sopimuksen YIT:n kanssa viimemarraskuussa.– Ulkoistetun palvelutuotannon käyttäminenon sujunut meillä ihan ok. Kiinteistönhoitoja infran kunnossapito sujuvat sopimuksenmukaisesti, Askolan ja Pukkilankuntien tekninen johtaja Jouni Martikainenkertoo.Martikainen luettelee syitä yksityistämiseen:raha, sopimuksellisesti määritellyn laatutasonhakeminen ja sektorista vastaavan(kunnaninsinööri, tekninen johtaja) resurssienvapauttaminen operatiivisesta vastuustahallinnolliseen työhön.Palvelut on turvattava joka päiväOnko katujen ja muiden yleisten alueidenhoidon yksityistämisessä mitään haittoja tairiskejä, Kuntaliiton Jussi Kauppi?– Nämä ovat yleensä sellaisia tehtäviä, ettäpitää olla valmis työhön vuoden jokaisenapäivänä. Eli toimivatko markkinat niin, ettäpalvelua on saatavissa?– Myös hintariski on olemassa, jos kilpailuei toimi, Jussi Kauppi muistuttaa.Kuntien teknisellä sektorilla rakentamistaon ostettu iät ja ajat, ja sen toimivuuteen ontotuttu luottamaan.32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2008
Terve talo taasTällä palstalla esiintyy terve asuminenja rakentaminen vakioaiheenanoin viiden vuoden väliajoin (ks.1998:3 Terve talo revisited, 2002:8Vihreän planeetan peli ja 2007:2Pieni homeoppi). Tällä kertaa tuleekuulumisia Pälkäneen LuopioisistaTerve Talo -messuilta toukokuun alussa2008, pääasiassa Mikko Tuonosentoimittaman vuosijulkaisun sivuilta.Ekologia vastaan teknologia”Ekologiasta on tullut taikasana, jotakäytetään kaikenlaisiin tarkoituksiin”,kertoo alan perusguru Bruno Erat jajatkaa: ”Sanan varsinainen viesti on,että luontoon kohdistuvaa rasitustaon vähennettävä huomattavasti. Allergia-ja hengitystieriskit ovat saaneethälytyskellot soimaan. Eräs ruotsalainentutkimus yllätti 1992: mitäenemmän tekniseen varusteluun investointiin,sitä enemmän epäterveellisiätaloja syntyi.”Toinen arkkitehti Kati Juola säestää:”EkoSafasta sain tietooni painovoimaisenilmastoinnin taitavat suunnittelijat.Ilmanvaihto toimii talossahyvin. Jokapäiväinen puulla lämmittäminenimee sisäilmaa vauhdilla.”Kolmas arkkitehti Päivi Rekula, jokatuntee sähköyliherkkyysasioita, kertootyöpaikkatalostaan Tapiolan keskustassa:”Siellä on paljon langattomialähiverkkoja, ja olo tuntuu tympeältä.”on vuoto. Huoltokirja on tarpeenmyös ennen vuotta 2000 rakennetuissataloissa ja oikeastaan juuriniissä.Pekka Leppänen on tullut tunnetuksiRannanpeltotalonsa analysoijana.Nyt hän rakentaisi aurinkoisellepaikalle, valitsisi parhaatikkunat, varustaisi talon tehokkaallatulo- ja poistoilmanvaihtokoneella, asentaisi märkätilojenja laatoitettujen eteistilojenlattioihin vesikiertoisen lämmityksen,kokeilisi pientä tuulivoimalaaja LED-valaistusta ja käyttäisi talvellamaalämpöpumppua. On teknologiallatulevaisuutta terveessäkintalossa.Fengshui painaa päälleArkkitehti Kristiina Mäntynentoimii Suomen Fengshuin puheenjohtajanaja osaa arvioida toteutettujataloja tämän ikivanhankiinalaisen viisauden pohjalta.”Taloilla on selkeä tausta jaedusta, selkä- ja etupuoli. Pääovion melko keskellä julkisivua kutensuu keskellä kasvoja. Energiakarttaantaa tietoa, mistä suunnastaenergiaa kannattaa ottaa vastaan(ovet ja ikkunat), mistä rajata (seinät,aidat).”Energiakartasta löytyvät myöskullekin perheenjäsenelle suotuisimmatoleskelupaikat, värit jamuodot. Be happy there.Takaisin luontoonKokonaisuutena näyttää siltä, ettäterveestä talosta ja ekologiasta tuleejuttua riittämään edelleenkin.Uusia ekokyliä on nousemassaBromarvin ja Keuruun lisäksi mm.Vihdin Nummelaan. Brittein saarillavalitellaan, eikö hallitus lupaaenempää kuin muutamia kymmeniä.Kyseessä on ilmeisesti aitotarve palata lähemmäs luontoa.Koulutalojen homehtumisestaon uusi teoria: kun ne ovat kesälläkylmillään, lämmin ulkoilmatunkee sisäpuolen höyrysulkuunsaakka ja vesi valuu alas lattianrajaan.Pullotaloja tuottaneen höyrysulunviheliäisyys näyttäytyy siisnäinkin päin. Pekka Rytilä on69-vuotias tekniikanlisensiaatti, joka toimiiLiikennesuunnittelunSeuran puheenjohtajanaja Pöyry Infranerityisasiantuntijana.Asu oikeinRakennusfysiikan konsultti EnsioLaaksonen antaa neuvoja huolellisestaasumisesta. ”Vesi eri olomuodoissaanon tärkeä seurattava asia.Katon kuntoa vedenpoistoineen ja läpivienteineenon seurattava jatkuvasti.Myös veteen liittyvien sisätilojenpitää olla jatkuvan huomion kohteena:keittiön ja WC-tilojen alakaappientaustat, vesilukot ja lattiakaivot.”Piha ei saa koskaan kaataa taloonpäin. Jos vesimittari pyörii vähänkään,kun et ota vettä, jossakinTaina ja Usko Paanasen Tuulentupa Pihtiputaan Muurasjärvelläpitää hallussaan ekotalojemme ykkössijaa: sijainti komeassa niemessä,kahdeksankulmainen Fengshui-vaikutteinen muoto, kattoja seinien rappauspohja järviruokoa, puukuitueristeet ja kierrätysosiamm. Viitasaaren vanhasta kirkosta, Hailuodon koulustaja Äänekosken työväentalosta.<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/200833