Suomen osallistumisen arviointi - Tekes

2. Evaluation of building- and system integration optionsfavorable for the application in Nearly Zero EnergyBuildings.3. Requirements for further developments of current marketableheat pumps to exploit specific performanceopportunities in Nearly Zero Energy Buildings (e.g. multi-sourceability, capacity range, capacity control, temperaturelift).••Annex 42. Lämpöpumput älykkäissä sähköverkoissa (HeatPumps in Smart grids). Projektissa kerätään ja jaetaantietoa lämpöpumppujen käytöstä kaupunkialueilla. Osaalueitaovat mm. asuin- ja pienteollisuusalueiden olosuhteidentutkimus, energiantarpeen aikariippuvuudenanalyysi sekä älykkäiden verkkojen ja älykkään rakennetunympäristön kriittisten menestystekijöiden määrittäminen.Päättyneet projektit, joissa Suomi on ollut mukana:••Annex 9. High-Temperature Industrial Heat Pumps••Annex 7. New Development of the Evaporator Part of HeatPump Systems••Annex 6. Study of Working Fluid Mixtures and High-TemperatureWorking Fluids for Compressor-Driven Systems••Annex 3. Heat Pump Systems Applied in IndustryIEA-yhteistyön konkreettisena tuloksena ollaan alalle valmistelemassakaksi tärkeää standardia, jotka ovat erittäin tärkeitäsekä laitetoimittajille että asiakkaille sekä parantavat alan imagoaja uskottavuutta:••Yhteiset laatukriteerit ja testausmenetelmät lämpöpumpuille,”European Quality Label”, EQL••Menetelmä, jolla kyetään määrittämään laitteiston ”SeasonalPerformance Factor”, SPF (= Seasonal COP, SCOP), elivuoden aikana saavutettava kokonais-COP (lämpökerroin)ja lämpöpumppulaitoksella saavutetut säästöt paikallisetolosuhteet huomioiden.EQL:n toteuttamiseksi SULPU on parhaillaan kokoamassa kansallistalaaturyhmää, jonka valmistelussa ovat mukana laitetoimittajat,VTT ja Statens Provningsanstalt Ruotsista.Ilmalämpöpumppuja Suomessa tällä hetkellä testaa ainoastaanVTT, maalämpöpumpuille ei ole valtuutettua testaajaaeikä menetelmiä. Rovaniemen AMK on myös aloittamassatestaustoimintaa.Lämpöpumppualan liikevaihto Suomessa on 400 M€, jakasvu 20–30 % vuodessa. Suomi on EU-maista kolmanneksisuurin lämpöpumppujen käyttäjä. Valmisteilla olevassa NearZero Energy Building NZEB -projektissa, jolla pyritään vastaamaanEU-direktiivin vaatimukseen, että vuonna 2020 kaikkiuudet rakennukset ovat lähes nollaenergiataloja, on lämpöpumpputeknologiallatärkeä osuus. Samoin lämpöpumpuilleon asetettu kansalliset tavoitteet EU:n RES-Direktiivin (20% uusiutuvaa energiaa vuonna 2020) saavuttamiseksi. Tämäedellyttää lämpöpumppujen määrän yli kaksinkertaistamistaja toimialan laajenemista.Yrittäjät näkevätkin, että toimialalla olisi selvää potentiaaliasekä investointien että työllistämisen selvään lisäämiseen.Tämä vaatisi kuitenkin nykyistä selvästi voimakkaampaa panostustaalan tutkimukseen, tunnetuksi tekemiseen ja laadunvalvontaan,sekä viranomaismenettelyjen (mm. porausluvat) jalainsäädännön päivitystä. Ongelmana on alan pk-valtaisuus jaresurssien puute.IEA-yhteydet ovat tarjonneet aiheita, joista on saatu aikaankansallisia projekteja. IEA-ohjelmassa mukana oleminenon ollut välttämätöntä alan kansallisen kehittymisen kannalta.Lämpöpumput tuovat mahdollisuuksia myös älykkäidensähköverkkojen toteutuksessa tarjoamalla yhden mahdollisuudenkuormitushuippujen säätöön. Tekeillä on annex,johon ehkä saadaan yhteistyötä Smart Grids -sopimuksenkanssa.On huomattavaa, että lämpöpumput on ainoa REStoimiala,jota ei subventoida valtion budjetista. Vuonna 2011lämpöpumppuinvestoinneille oli vielä 18 % investointiavustus,joka putosi vuonna 2012 12 %:iin ja poistui kokonaan vuonna2013.”SULPUn rooli alan pk-yritysten etujärjestönä on ollut äärimmäisentärkeä lämpöpumppualan kehitykselle, kansainvälistymiselleja imagolle. Ilman sen panostusta alaolisi vain kansallinen pienyhteisö.Valitettavasti SULPUn resurssitovat alan kaupalliseen potentiaaliin nähden erittäinpienet. Niitä tulisi ratkaisevasti lisätä ja tukea.”35