Suomen osallistumisen arviointi - Tekes

5Kriittisiä kohtia IEA-yhteistyössä5.1 Onko jatkuvuutta liikaa?IEA tarjoaa sateenvarjon sopimuksille, mutta ei rahoita niitä.Sopimusten valinnassa IEA:lla ei näin ole rahoittajan rooliaja yksittäiset sopimuksiin kuuluvat projektit valikoituvatkinpääasiassa kunkin jäsenmaan rahoittajien prioriteettien mukaan.Itse sopimuksista tulee pysyviä organisaatioita, joidentarpeellisuuden arviointi ei kuulu kenellekään. Maat ja henkilötvaihtuvat, mutta sopimuksilla on taipumus jatkua sisällöltäänentisen kaltaisina. Onko yhteistyöstä siis tullut sisältöätärkeämpää ja on syntynyt itseään ylläpitäviä yhteisöjä? Vaiovatko tutkimusagendat todella kestäviä ja aktiivisuus todistaasopimuksen tarpeellisuuden?”Taskeissa ongelmana on ollut, että ne helposti ajautuvatTask Leaderin ”henkilöitymisiksi” ja niihin on vaikea saadamuutoksia. Samaa porukkaa pitkään, kaikki tuntevat toisensa”.Toisaalta samojen ryhmien tapaaminen toistuvasti samojenteemojen äärellä mahdollistaa tiiviin vuorovaikutuksen.Kokouksissa keskustelu voi näin olla huomattavasti normaaliakonferenssiympäristöä syvällisempää.”IEA-tyyppinen organisaatio jämähtää helposti paikoilleen.Samat henkilöt istuvat pitkään toimissaan ja uusiaasioita vaikea kehittää. Alussa otetta uusiin asioihin eioikein saatu, samat vanhat isot yhtiöt, kuten öljy-yhtiöt,sanelivat suunnan. Nyt tilanne on muuttunut dynaamisemmaksija uusia trendejä on seurattu ja niihin reagoitu.”5.2 Yritysten ja tutkimuksen vuoropuhelu onkesto-ongelmaYksi tutkimus- ja elinkeinopolitiikan keskeisimpiä ongelmiaon kysymys siitä, miten yritykset saadaan hyödyntämään tutkimuksentuloksia ja miten tutkimus saadaan kohdistamaanresurssejaan yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää hyödyttäviinkohteisiin. Suomessa Tekesin ja sittemmin SHOKien koko olemassaolopyrkii osaltaan ratkaisemaan tätä ongelmaa.”Energiayritykset ilmeisesti aika harvoin hyödyntävät taisoveltavat IEA-tutkimusten tuloksia suoraan, sen sijaanalan yhteisissä kehityshankkeissa tutkimustuloksia tuleekäyttöön”.Mitä pitemmällä tulevaisuudessa jostain tutkimusaiheestasaavutettavissa oleva hyöty on, sitä vähemmän yrityksetvoivat siihen panostaa. Yritysten on vaalittava kilpailukykyäänjatkuvasti ja suhteellisen lyhyellä aikajänteellä. Kyky omaksuaja hyödyntää tutkimuslaitosten tuloksia vaatii myös yrityksiltäresursseja, ja panostuksen tulokset ovat epävarmoja ja kaukanatulevaisuudessa. Yritysten kannattaa rahoittaa ja toteuttaakilpailukykyyn mahdollisimman suoraan vaikuttavia hankkeita,jotka sopivat huonosti avoimelle tiedonvälitykselle perustuvaanIEA-tutkimusyhteistyöhön.Tutkimustulosten hyödyntäminen onkin vain yksi perusteyritysosapuolten osallistumiselle ja sponsoroinnille. Omienratkaisujen ja yrityksen tunnetuksi tekeminen ja edistäminenkansainvälisellä arvostetulla foorumilla on usein arvokkaampaakuin tutkimuksen sisällöllinen anti.53