Suomen osallistumisen arviointi - Tekes

Task 33. Biomassan terminen kaasutus(Thermal Gasification of Biomass)Ilkka Hannula, VTT EnergiaOhjelmassa seurataan biomassan sekä jätteiden termisenkaasutuksen tutkimusta, demonstrointia, teknologioidenkäyttöönottoa ja niistä saatuja kokemuksia. Tavoitteena onekologisesti kestävän ja ympäristöystävällisen kaasun tuotantosekä energiakäyttöön että synteettiseksi kaasuksi, joka voidaanedelleen jalostaa korkeamman jalostusasteen tuotteiksi kutenkemikaaleiksi, lannoiteaineiksi, vedyksi, moottoripolttoaineiksijne. Tärkeitä osatekijöitä ovat kriittisten prosessien ja komponenttienluotettavuus ja käytettävyys, yksikkökustannustenalentaminen, kehityksen esteet, laitteistojen skaalaus (scaleup)ja kaupallistaminen.Yrityksiä osallistui kutsuttuina kuten muissakin alla olevissataskeissa valittuihin taskien järjestämiin työpajoihin koti- jaulkomailla.Task 34. Biomassan pyrolyysi (Pyrolysis of Biomass)Anja Oasmaa VTTOhjelma painottuu biomassan nopeaan pyrolyysitekniikkaanja sen käytön ja kaupallistamisen lisäämiseen nestemäisenpolttoaineen ja kemikaalien tuotannossa. Ohjelmassa tarkastellaankoko tuotantoketjua biopolttoaineen vastaanotostakaupalliseksi tuotteeksi. Lisäksi kehitetään alan normeja jastandardeja sekä pyrolyysiöljyn laatuvaatimuksia, testausmenetelmiäja varastointia.Ohjelma on suunnattu toimialan kaikille osapuolille mukaanluettuna tuotantotekniikan kehittäjät, öljyn käyttösovellustenkehittäjät, laitevalmistajat, öljyn jakelijat ja käyttäjät,kemikaalien tuottajat, energian tuottajat, maakohtaisten strategioidensuunnittelijat ja päättäjät, sijoittajat, suunnittelijat jatutkijat.Alan teollisuus on ollut voimakkaasti mukana tutkimuksensuuntaamisessa. Mukana ovat olleet mm. pyrolyysitekniikanmarkkinajohtajat Ensyn USA/Kanada, BTG Hollanti sekäbiomassan tuotannon ja prosessoinnin asiantuntija FP InnovationsKanadasta.Yhteistyötä on tehty mm. Task 42 kanssa nopeaan pyrolyysiinperustuvan laitoksen arvioinnissa.Task 37. Energiaa biokaasusta (Energy from Biogas)Jukka Rintala, Tampereen yliopistoOhjelma tutkii anaerobiseen käymiseen perustuvaa biokaasuntuotantoa eläinperäisistä jätteistä ja muista soveltuvistaorgaanisista ainevirroista. Tutkimus käsittää biokaasun kokotuotantoketjun ja sen tavoitteena on kaasuntuotannon korkeahyötysuhde, hyvä kaasun laatu ja tuotannon ympäristöystävällisyysja turvallisuus terveydelle. Kaasun käyttökohteinaovat lämmöntuotanto ja CHP-laitokset sekä puhdistettunabiometaaniksi maakaasun korvaaminen. Ohjelmaan kuuluumyös käymisjätteiden prosessointi orgaaniseksi lannoitteeksi.Biokaasun tuotantoa tutkitaan tilakohtaisten laitosten lisäksimyös jäteveden käsittelylaitoksissa ja biohajoavan kotitalousjätteenprosessoinnissa.Suomen osallistumisen tähän taskiin hoiti aikaisemminkaksi 3-vuotiskautta alihankintana Martti Jormanainen, EnviproKy. Tänä aikana järjestettiin mm. kaksi task-seminaariaSuomessa ja ohjelma keräsi mukaan useita suomalaisia yrityksiä.Yhteistyötä on ollut Taskien 32, 36 ja 37 kanssa.Task 38. Biomassan ja bioenergiajärjestelmien kasvihuonekaasutaseet(Greenhouse Gas Balances ofBiomass and Bioenergy Systems)Kim Pingoud, Sampo Soimakallio, VTTTässä taskissa selvitetään kasvihuonekaasuja, bioenergiaa jamaankäyttöä koskevan tiedon integrointia ja analysointia.Fokus on metodologian kehittämisessä kasvihuonekaasujenpäästöjä pienentävien projektien ja ohjelmien arviointiin.Ohjelmaan kuuluu bioenergiaketjun hiilijalanjälki (CarbonFoot Print), elinkaarianalyysi (LCA, Life Cycle Analysis), GHGpäästöjenarviointi ja laskenta huomioonottaen vuodenaikavaihtelut(timing). Biomassaan kuuluvaksi lasketaan myösleväkasvit.Case study -esimerkkejä ovat puuperäisen bioöljyntuotannonympäristövaikutukset Saksassa, Ruotsissa sellu- ja paperitehtaanyhteydessä olevan Fischer-Tropsch-menetelmällätuotetun dieselöljyn ja DME:n tuotannon vaikutus GHG-päästöihinja öljynkulutukseen, EU:n bioenergiatavoitteiden vaikutusSuomen energia- ja metsäsektorin GHG-päästöihin ja kustannuksiin,puupohjaisen bioetanolin tuotannon GHG-päästötja energiatase Itävallassa sekä biohiilen käyttö maanparannusaineenaja sen vaikutukset GHG-päästöihin Itävallassa.40