Suomen osallistumisen arviointi - Tekes

saattaa olla useita tutkittavan aihealueen soveltamisessa hyvinkineri vaiheessa olevia maita, joiden kaikkien täytyy saadaohjelmasta jotain. Osassa tutkimuksista Suomenkin kansallinenhyöty voi jäädä vähäiseksi. Toisaalta parhailta voidaan saada oppiasellaisilla teknologia-alueilla, joilla ei olla kehityksen kärjessä.5.5 Kansallinen koordinaatioIlmeisesti IEA:n itsensä löyhä rakenne ja itseohjautuvuus ovateduksi toiminnan elävälle kehittymiselle. Suomen kansallisenosallistumisen kannalta suunnittelulle ja koordinoinnille olisikysyntää. Esimerkiksi tutkimussopimuksissa Suomen kansallinenedustus painottuu tutkimusorganisaatioihin. Ohjelmassaja erityisesti sen ExCossa saatetaan kuitenkin käsitellä yleisempiäasioita kuten energia- ja liikennepolitiikkaa, jotka tyypillisestikuuluvat energia-asioista vastaaville ministeriöille. MyösTekesillä voisi olla aktiivisempi rooli ohjelmissa.”Tekes osallistuminen toimintaan puuttuu kokonaan. Tämävaikeuttaa pitkäjänteisten suunnitelmien tekemistä. Muidenmaiden Tekesiä vastaavat edustajat ovat osin hyvinkin aktiivisia.Hankkeiden rahoitus on koko ajan ongelma.”Arvioinnin aikana tuli esiin seuraavia tavoitteita kansalliselleIEA-yhteistyölle:••suomalaisten task-jäsenten suunnitelmien ja tulosten raportointisuomalaisille TKI-toimijoille••yrityksille sopivaksi hiottujen yhteistoimintamuotojen aktivoiminen••kansallinen varjoprojekti ja/tai ryhmä jokaiselle hankkeelle,johon osallistutaan••”tulostavoite” kullekin sopimukselle tai taskille sovittuna Tekesinedustajan ja päähyödyntäjien kesken••Suomen vetämien aktiviteettien kasvattaminen, arvostuksennosto, ja uusien aktiiviverkostojen luonti IEA-ponnistuslautana.••taustatuki hankkeille esimerkiksi teknologiaohjelmien taiSHOK-ohjelmien kautta••tutkijoiden politiikkatietämyksen parantaminen erityisestivalmistelun alla olevista asioista.”Koska irtautuminen IEA-yhteistyöstä on poliittisestimahdotonta, pitäisi kuitenkin hallintobyrokratia minimoida.Budjetoitakoon erikseen määriteltävälle tutkijoidenja yritysten yhteistyöelimelle tietty rahasumma,jolla perustiedonvaihto IEA:n kanssa järjestetään. Perustiedonvaihdonohella yhteistyöelin päättäköön itsenäisesti,mihin Taskeihin osallistutaan itse hankkimansamuun rahoituksen perusteella. Tämä keskustelu voitaisiinkäydä Tekesin ja yhteistyöelimen kanssa kootusti jayhdellä päätöksellä vuosittain. Sovitun raamin puitteissasopimusten ja laskujen allekirjoittajatahona voisi ollaedelleen Tekes, sillä julkista toimijaa allekirjoitustahoksiyhä tarvittaneen. IEA-toimintaan käytettävää budjettiaei missään tapauksessa saa kasvattaa aiemmasta, vaanpikemminkin päinvastoin.”5.6 Konkretiaa pelkän tiedonvaihdon rinnalleIEA-yhteistyön merkittävin anti lienee laajan ja jatkuvan tiedonvaihdonmahdollistaminen maailmanlaajuisesti alanaiheita tutkivien ryhmien välille. Kuitenkin konkreettisille jaerityisesti yritysten välisille hankkeille olisi kysyntää, kunhanvain selviäisi, miten niitä tehokkaasti luodaan. Nimenomaanliiketoiminnan näkökulmasta oleellista on nopeus. Yritystenaktiivisuuden lisäämiseksi on harkittava nykyistä enemmänkestoltaan lyhyitä ja ketteriä hankkeita.”IEA-toiminnan pitäisi luoda nahkaansa, koska on nettiäyms. niin pelkällä tiedonjaolla ei pärjää. Pitäisi saada oikeitayritysten välisiä projekteja.”5.7 Tekesin roolia on jouduttu venyttämäänTekes on yhtä lukuun ottamatta sopijapuolena kaikissa sopimuksissa,mikä mahdollistaa kordinaation ja eri sopimustenvälisten yhteyksien luomisen. Toisaalta osa IEA-sopimuksistaon luonteeltaan energiapoliittisten edellytysten ja rakenteidenluomiseen tähtääviä, eikä niillä ole paljonkaan tekemistä Tekesinomimman alueen, siis teknologisten innovaatioiden taiuuden liiketoiminnan synnyttämisen kanssa. Voidaankin kysyä,onko Tekes oikea taho tällaisten sopimusten hoitoon.”Tekes ei ole aina edes oikea IEA-yhteistyötä koordinoivaorganisaatio. Esimerkiksi sopimukset, joiden päätavoitteetliittyvät politiikkaan, kansallisten hankkeiden suuntaamiseenja standardointiin sopivat paremmin TEM:n energiaosastollekuin Tekesille.”55