Suomen osallistumisen arviointi - Tekes

”Toiminta painottuu tutkijoiden väliseen tiedonvaihtoon jaoman energiamuodon lobbaamiseen. Mikäli tavoitteenaon kotimaisten yritysten hyötyminen, pitäisi yritysten ottaaenemmän vastuuta toiminnasta ja sitoutua siihen. Tämävoisi hoitua yritysten etujärjestöjen tai vaikka SHOKien kautta.”Yritysten edustajia pitäisi saada sekä Task Leadereiksi ettäExCo:n jäseniksi. Muista maista tämä on yleistä.”Tiedonvaihdon rooli on menettänyt merkitystään internetinaikakaudella, jolloin tietoa on saatavilla lukuisia muitakanavia myöten. Tutkijoita IEA-yhteistyö auttaa verkottumaankansainvälisesti, mutta suurimmalta osin toisiin tutkijoihinja samanmielisiin tietyn energiamuodon lobbareihin,jolloin globaalia liiketoimintaa kehittävä kotimainenteollisuus ei verkottumisesta hyödy. Energia-alan yrityksetsaavat tarvittavaa taustatietoa ja tilastoja muista maista,mutta tietoa käytetään suurimmaksi osaksi oman energiamuodonlobbaamistarkoitukseen. Teknologiaa kehittävätyritykset joutuvat jatkuvasti kamppailemaan globaaleillamarkkinoilla, joten niille IEA-toiminnasta tilastoineen eikoidu merkittävää hyötyä. IEA voi tietyissä asioissa muodostaalobbaamiskanavan suomalaisille yrityksille, mikäliriittävä konsensus yritysten kesken löytyy ja IEA-yhteistyötäkoordinoiva tutkimustaho ja -henkilöt sisäistävät yritystenviestin ja saavat viestin etenemään muiden IEA-jäsentenkeskuudessa.”5.3 TiedottaminenTiedotus ei koskaan toimi liian hyvin. IEA:lla ja sopimuksilla onomat verkkosivunsa, ja asiantuntijoiden kesken tietoa vaihtuu.Aktiivinen julkisuuteen tarkoitettu tiedotus on kuitenkinIEA:n haaste. Pullonkaulana hankkeiden sisällön välittymisessäsuurelle yleisölle on – paitsi tutkimustahojen tiedonjakamisenhalu ja kyky – kunkin maan toimittajakunnan kapasiteetti tutkimussisältöjenlaadukkaaseen popularisointiin.Kansallisesti on tärkeää varmistaa IEA-yhteistyön tulostensiirtyminen myös korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille.Ylipäänsä kansallinen tiedotus IEA-yhteistyön tuomista mahdollisuuksistaon otettava tarkastelun alle. Järjestetyistä vuosiseminaareista,tutkijapäivistä jne. huolimatta tieto ei ainaohjaudu oikeille tahoille. Jaettavan tiedon suodattaminen japriorisointi on niin ikään tärkeää.”Ohjelmien suomalaisten koordinaattoreiden (ExCo:n jäsenten)tulisi informoida suomalaisia yrityksiä ja tutkijoitapaljon nykyistä paremmin. Ainakin joissakin ohjelmissakoordinaattorin organisaatio vie huomattavan osan IEAprojekteistaomalle organisaatiolleen.”5.4 Moninaisuus ja löyhä rakenne onetu ja haittaLöyhä rakenne, sallivat toimintaperiaatteet ja projektien alhaaltaylöspäin tapahtuva syntytapa ovat olleet luonteenomaisia tutkimusyhteistyölleja mahdollistaneet monenkeskisen tietojenvaihtoon perustuvan työn. Jo vuonna 1997 todettiin: ”Tiukempija kurinalaisempi työskentely ei luultavasti johtaisi yhtään parempaanlopputulokseen. Tärkeintä on kansallisesti huolehtiasiitä, että vapaan ja villin toimintatavan haitat kyetään minimoimaanja sen tarjoamat mahdollisuudet maksimoimaan” 4 . Tämäpitää edelleen paikkansa – erityisesti, kun ’anarkistisesta’ järjestelmästähuolimatta muuttumattomuus sopimuksissa huolestuttaa,ja hankkeisiin liittyvä byrokratiakuorma on huomattava.Hankkeisiin osallistuvat maat vievät asioita eteenpäin useinomasta kansallisesta näkökulmastaan, jolloin aito yhteistyö ja yhteisettulokset saattavat jäädä vähäisiksi. Suomalaisten osallistujienongelmana on löytää annexeihin ja taskeihin liittyviä sopiviakansallisia projekteja. Hankkeiden pitäisi palvella kansallisia kehitystarpeita,mutta myös sopia riittävän hyvin annexin ohjelmaan.Keskeinen ongelma IEA-puitteissa tehtävän tutkimustyönsuunnittelussa on arvioida, painaako IEA-kytköksen kautta saatavalisähyöty tiedonvaihdon ja ’IEA-brandin’ kautta enemmänkuin kompromissit, joita joudutaan tekemään oman tutkimushankkeensuuntauksessa ja ajoituksessa hankkeen sovittamiseksiIEA-yhteistyöhön.”Muu tutkimustoiminta on eriytettävä IEA-toiminnasta,sillä kytkös aiheuttaa sekaannusta ja synkronointiongelmia,sillä IEA-sopimukset ja Taskit elävät omaa elämäänsätutkimusprojektien kestoista piittaamatta.”Taskien valmistelua hidastuttaa ja hankaloittaa omaltaosaltaan se, että sen päätöksenteko täytyy sovittaa eri maidenja osapuolten tutkimusrahoituksen jaon aikatauluihin. Mukana4 T. Lemola, C. Palmberg: Suomen osallistuminen IEA:nenergiatutkimukseen. Tekesin arviointiraportti 14/97.54