kulttuuriympäristöselvitys kuopion seudun maakuntakaavaa varten

Kohdekuvaus:Karttulan kirkonkylän puukirkko paloi v. 1920 ja uusi kirkko rakennettiin Syvänniemelle pitkän kiistelynjälkeen. Kirkko on rakennettu tiilestä ja betonista v. 1925 arkkitehti J.V. Strömbergin suunnittelemana.Kirkko edustaa pelkistettyä pitkäkirkkotyyliä rapattuine muurimaisine pintoineen, ylöspäin aavistuksenkapeneva torni luo rakennukselle arkaaisen hahmon. Syvänniemen kirkon urut ovat Kangasalan Urkutehtaantuotantoa vuodelta 1926. Edelleen käytössä oleva hautausmaa on otettu käyttöön kirkon valmistumisenyhteydessä.8.2.10 Syvänniemen pappilaArvotus: vValintaperusteet:Museovirasto, RKY/1993–aineistoVaalimisperusteet:rakennushistoriallinen,historiallinen, maisemallinen.Kirkollinen kulttuuri: pappilatKarttulan 1800-luvun lopullavalmistunut pappilarakennussiirrettiin 1927 Syvänniemeen.Kohdekuvaus:Syvänniemen pappilan pihapiiri siirrettiin nykyiselle paikalleen v. 1927 Karttulan kirkonkylästä pappilanmäeltä.Uudessa pihapiirissä on siirron aikaisista rakennuksista jäljellä asuinrakennus ja ulkorakennus.Päärakennuksen alkuperäiseksi rakennusvuodeksi on arvioitu 1800-luvun puoliväliä, pohjakaavasta voisipäätellä rakennuksen muodostuneen useammassa vaiheessa. Huonejaotuksessa on pappiloille tyypillisiäkaroliinisia piirteitä. Pihatien varteen on pystytetty v. 1983 muistomerkki paikalla käydystä Suomen sodantaistelusta 14.9.1808.8.2.11 Syvänniemen kanttorilan pihapiiriArvotus: vValintaperusteet:Museovirasto, RKY/1993–aineistoVaalimisperusteet:rakennushistoriallinen,historiallinen, maisemallinenKirkollinen kulttuuri: kanttorilat.Entinen kestikievarirakennus, jokaon toiminut seurakuntatalona vv.1923-1956 ja kanttorilana vv. 1956-1978. Aumakattoinen hirsirakennus.Kohdekuvaus:Saastamoinen Oy lahjoitti kanttorilan tontin, kuten pappilankin tontin Karttulan seurakunnalle v. 1923.Toisin kuin pappilan tontilla, kanttorilan tontilla oli vanhat rakennukset. Tuparakennuksen rakennusvuosiksion arvioitu vuosia 1780 - 1880. Alun perin se palveli kestikievarina ja vuodesta 1923 seurakuntatalonaja kanttorin asuintalona. Pihapiirissä on myös kaksi talousrakennusta 1800-luvulta, jotka yhdessä tuparakennuksenkanssa muodostavat pohjakaavaltaan tiiviin, neliömäisen pihan aivan Syvänniemelle johtavantien varressa.112