kulttuuriympäristöselvitys kuopion seudun maakuntakaavaa varten

suus on heijastumaa taloudellisen nousukauden mukanaan tuomasta, erityisesti Keski-Euroopan suurkaupungeissanäkyvästä asuntorakentamisbisneksestä, joka tuotti mahdollisen tehokkaasti toteutettuarakennuskantaa. Kerrostalot olivat tyypillisimmin punatiilisiä ja syvärunkoisia kuten Asuntola.6.26 Päivärinteen tien asuintalot, ns. rikkaiden rinneArvotus: mValintaperusteet: Kuopion seudun maakuntakaavaVaalimisperusteet: rakennushistoriallinen, maisemallinen.Asuinrakentaminen. 1940- ja 1950-luvun varakasta pientalorakentamista.Kohdekuvaus:Päivärinteen tiellä sijaitsevat asuintalot edustavat 1940- ja 1950-luvun varakasta rakentamista suurilletonteille. Ns. rikkaiden rinteeksi kutsutulla alueella olevien asuintalojen valmistumisvuodet ja suunnittelijatovat seuraavat: Päivärinteentie 1, Mauno Leskinen 1940; Päivärinteentie 7, Elsi Borg; Päivärinteentie 11,Erkki Halonen 1940; Päivärinteentie 13, Anna-Liisa Mertaoja-Nylund 1959; Päivärinteentie 15, Leo Kinnunen1941; Päivärinteentie 17, Matti Hakuri 1946; Päivärinteentie 19, Pentti Soininen 1941; Päivärinteentie21, Sirkka Hyvärinen ja Eino Pitkänen 1941; Päivärinteentie 23, Erkki Siitonen 1941. Pihat ovat säilyttäneet1950-luvulle tyypillisen vapaamuotoisen ja väljän, metsätontin luonteen, mikä luo kadulle harmoniaaja yhtenäisyyttä.6.27 Pappilanmäki6.27.1 Pappilanmäen pappilatPappilantieArvotus: mValintaperusteet: Kuopion seudun maakuntakaavaVaalimisperusteet: rakennushistoriallinen, historiallinen, maisemallinenKirkollinen kulttuuri: pappilat. Pappilanmäellä on ollut pappilarakennuksia vuodesta 1859 lähtien. Teidenristeyksiin jäänyt pappilamiljöö on ollut merkittävä osa Pohjois-Savon pappilakulttuuria ja Kuopion kulttuurielämää.Kohdekuvaus:Kuopion seurakunnan kirkkoherrat ovat asuneet Pappilanmäellä jo vuodesta 1859 lähtien. Pappilanmäenpihapiirissä olevat luonnonkivinavetta ja aittarakennus ovat 1800-luvulta aikaisempien maaseurakunnanpappilarakennusten ajalta. Alkuperäinen v. 1859 valmistunut Carl Albert Edelfeltin suunnittelema päärakennuspurettiin Pappilanmäeltä v. 1948. Samana vuonna valmistuivat uudet asuinrakennukset, kirkkoherranpappila puretun paikalle ja tätä vastapäätä pikkupappila arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelemana.Puurakenteiset puolitoistakerroksiset rakennukset edustavat sodanjälkeistä niukkaeleistä arkkitehtuuria.Pappilanmäen komeat, veistetystä hirrestä rakennetut hirsiladot kuuluvat aluekokonaisuuteen6.27.2 Flodbergin hautausmaaArvotus: mValintaperusteet: Kuopion seudun maakuntakaavaVaalimisperusteet: historiallinen, maisemallinenKirkollinen kulttuuri: hautausmaat.Kohdekuvaus:Maaseurakunnan hautausmaa tunnetaan nimellä Flodbergin hautausmaa. Hautausmaan käyttöönottotapahtui keväällä v. 1867. Hautausmaata on laajennettu vv. 1919, 1924 ja v. 1955. Hautausmaalla on v.1954 valmistunut siunauskappeli. Hautausmaa suurine kuusineen rajaa kauniisti kulkua läheiselle Pappilanmäelle.71