kulttuuriympäristöselvitys kuopion seudun maakuntakaavaa varten

7. VEHMERSALMI7.1 Vehmersalmen kirkon ympäristöVehmersalmi oli Kuopion maaseurakunnan toisen kappalaisen sijoituspaikkana vv. 1859 - 1882 ja rukoushuonekuntanavuodesta 1886 lähtien itsenäistyen omaksi seurakunnakseen v. 1920. Ennen seurakunnanitsenäistymispäätöstä valmistui seurakunnalle vv. 1917 - 1919 kivikirkko. Kunta itsenäistyi v. 1922 Kuopionmaalaiskunnasta. Kirkonkylä sijaitsee maisemallisesti kauniisti ja vesistöjen ansiosta selkeästi rajautuenloivahkolla harjulla, joka kohoaa kapeasta Kallaveden vesistöalueita yhdistävästä salmesta. Taajamassakirkko, vanha suojeluskuntatalo Majakka ja puistomainen hautausmaa hahmottavat maisemallisesti merkittävänjulkisen miljöön avoimen urheilukentän ympärille.7.1.1 Vehmersalmen kirkkoArvotus: vValintaperusteet: Museovirasto, RKY/1993–aineistoVaalimisperusteet: rakennushistoriallinen, historiallinen, maisemallinen.Kirkollinen kulttuuri: kirkot. Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema rapattu tiilikirkko on vuodelta 1920.Kohdekuvaus:Vehmersalmen rapattu tiilikirkko on rakennettu vv. 1917 - 1919, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemana.Rakennusmateriaaleina on käytetty rapattua tiiltä, joka saatiin läheiseltä Jänissalon tiilitehtaalta,katteena on paikan päällä valmistetut sementtipaanut, jotka v. 1992 on pesty ja pinnoitettu Kirkko edustaavuosisadan vaihteen kansallisromantiikkaa, joka sai innoituksensa mm. linna- ja kivikirkkorakentamisesta;Vehmersalmen kirkon suuret jyrkät kattolappeet ja päätykolmioiden koristeornamentiikka ruusuikkunoineenmukailee Keskiajan kivikirkkoarkkitehtuurin aiheita. Kirkko vihittiin tammikuussa v. 1920. Vuonna1934 kirkkoon asennettiin Kangaslammen Urkutehtaan neuvonantajana työskennelleen Aarne Wegeliuksensuunnittelemat urut. Kirkon alttaritaulun ”Jeesus Getsemanessa” on maalannut August Ripatti.92