kulttuuriympäristöselvitys kuopion seudun maakuntakaavaa varten

6.46.2 Jännevirran siltavahdinja lossarintalotArvotus: mValintaperusteet:Kuopion seudun maakuntakaavaVaalimisperusteet:rakennushistoriallinen,historiallinen, maisemallinenTieliikenne. Jännevirran salmenylitykseen ja Jännevirran sillanvaiheisiin liittyvät hyvin säilyneetrakennukset.Kohdekuvaus:Kun Jännevirran sillan rakennustyöt v. 1938 aloitettiin, tehtiin tontille lähempänä siltaa oleva siltavahdintalo ja samanaikaisesti ilmeisesti myös sauna ja ulkorakennus. Talossa asui vuoteen 1951 saakka tiemestariHuuskonen, joka valvoi siltaa ja sen rakennustöitä. Sotien jälkeen 1940-luvun lopulla tehtiin pihapiiriinkauempana sillasta oleva lossarin talo, jossa asuivat vuoteen 1951 saakka lossikuskit. Rakennustenjulkisivuissa (pienehköt kuusiruutuiset ikkunat, leveät nurkka- ja ikkunapielilaudoitukset, avokuistin tyylittely)on vaikutteita 1920 - 1930-luvun klassismista.6.46.3 Jännevirran siltaArvotus: mValintaperusteet:Kuopion seudunmaakuntakaavaVaalimisperusteet:rakennushistoriallinen,historiallinen,maisemallinenTieliikenne: sillatVuonna 1950valmistunut Jännevirransilta on kokonaanteräksestävalmistettu Langerpalkkisilta.Kohdekuvaus:Jännevirran salmenylitys tapahtui aluksi moottorilossilla, mutta liikennemäärien kasvaessa alettiin paikalle suunnitella siltaa jov. 1936. Sillan rakennustyöt aloitettiinkin v. 1938, mutta ne keskeyttivät sota. Bruno Kivisalo suunnittelemasilta oli keskeneräisenä, kunnes rakennustyöt aloitettiin uudestaan 1940-luvun lopulla ja silta valmistui v.1951. Jännevirran silta on ensimmäinen puhdasoppinen kokonaan teräksestä valmistettu Langer –palkkisilta, jäykistetty sauvakaari, jonka kaaret on nostettu ajoradan yläpuolelle. Pääjänteen pituus on 100metriä ja kaaren korkeus 15 metriä. Bruno Kivisalon suunnitelmista poiketen sillan leveyttä lisättiin 1,5metrillä alkuperäisestä.88