kulttuuriympäristöselvitys kuopion seudun maakuntakaavaa varten

Työn vaiheetKulttuuriympäristöselvitystä varten koko rakennus- ja maisemainventointi–aineisto on käyty läpi historian,rakennushistorian ja maisemallisten arvojen kautta. Inventointiaineistojen käsittely aloitettiin tekemällähistoriateemalista (liite 1), joka toimi runkona kohteiden valitsemiselle. Historiateemojen avulla valittiinkohdeluettelo, johon kohteita valittiin yhteensä 797. Kohteista rakennetun kulttuuriympäristön kohteita oli685, maisema-alueita 21 ja muinaisjäännöksiä 91. Muinaisjäännösten osalta luku myöhemmin täydentyi,kun kesän 2002 arkeologisten inventointien tulokset saatiin. Kohdeluettelon kohteista on tehty valinnatmaakunnallisesti merkittäviksi. Kohdeluetteloa on arvioitu historian, rakennushistorian ja maisemallistenmerkityksen kautta. Tässä työssä projektipäällikön apuna ovat olleet paikalliset ihmiset, joissa oli kuntienedustajia ja paikallishistorian tuntijoita. Kuopion seudun maakuntakaavatyöryhmän lisäksi on kunnittainkäyty keskusteluja kohdeluetteloista seuraavasti: Karttula: rakennustarkastaja Pekka Huttunen ja ympäristölautakunnanpj. Terttu Nenonen; Kuopio: arkkitehti Esa Ollikainen ja terveydenhoitaja Terttu Piisinen;Maaninka: opettaja Anna Tuovinen ja kunnaninsinööri Jaakko Väisänen; Siilinjärvi: lehtori Aila Huttunen,arkkitehti Satu Ratinen ja amanuenssi Anu Rissanen; Vehmersalmi: Allan Holopainen, rehtori Matti Miettinenja vapaa-ajan sihteeri Sirpa Vesterinen. Keskusteluissa on kohdeluettelot sekä historiateemat käytyläpi ja pohdittu onko jotain olennaista jäänyt luettelon tai teemojen ulkopuolelle. Oleellinen merkitys aineistonläpikäymiselle ja valitsemiselle on ollut myös hankkeen asiantunteva ohjausryhmä, jossa ovat olleetedustettuina jäsenet Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta, Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta,Kuopion kaupungin ympäristökeskuksesta, Kuopion kaupungin ympäristökeskuksesta, Pohjois-Savonliitosta sekä asiantuntijajäsenenä Museoviraston edustaja. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen kolmetoistakertaa ja sen jälkeen vielä viisi kertaa.Maakuntakaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa vuonna 2004 rakennuskulttuuriaineistoa muokkasivat jatäydensivät – erityisesti rakennusten arkkitehtoonisten ominaisuuksien osalta – arkkitehdit Hanna Oijala jaHannu Puurunen (Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy).ValinnatKohdeluettelosta on valittu valtakunnallisten kohteiden lisäksi maakunnallisesti merkittävät kohteet (rakennettukulttuuriympäristö, perinnemaisemat, muinaisjäännökset). Kaikkiaan kulttuuriympäristöselvityksessävalittuja alueita on 92, jotka sisältävät myös yksittäisiä kohteita. Näistä alueista 8 on muinaisjäännösaluettaja 4 perinnemaisema-aluetta. Valitut alueet jakaantuvat kuntien kesken seuraavasti: Karttulassa 8aluetta, Kuopiossa 57 aluetta, Maaningalla 8 aluetta, Siilinjärvellä 10 aluetta ja Vehmersalmella 9 aluetta.Näihin alueisiin sisältyy yksittäisiä kohteita kaikkiaan 301, joista muinaisjäännöksiä 43 ja maisemia japerinnemaisemia 21. Loput 237 kohdetta edustavat rakennettua kulttuuriympäristöä. Rakennetun kulttuuriympäristönkohteet jakaantuvat kuntien osalta seuraavasti: Karttulassa 31, Kuopiossa 149, Maaningalla20, Siilinjärvellä 25 ja Vehmersalmella 12. Nämä kohteet sisältävät sekä valtakunnallisesti että maakunnallisestimerkittävät kohteet. 237:stä rakennetun ympäristön kohteesta maakunnallisesti merkittäviä kohteitaon 170.Maakunnallisesti merkittävien kohteiden valinnassa on painottunut kohteiden historiallinen merkittävyys.Kuopion seudun teollisuuden eri vaiheet on pyritty huomioimaan. Valitettavan monessa tapauksessa alueenteollisuuden eri vaiheista on muistuttamassa vain savupiippu. Osa merkittävistä teollisuuskohteista onjo menetetty, viimeisimpänä Saastamoisen vaneritehdas. Maakunnallisesti merkittävistä teollisuuskohteistaItkonniemen teollisuusalueen rakennukset, joukossaan entinen tulitikkutehdas edustavat hyvin säilynyttäteollisuusmiljöötä ja kerroksellisuutta uusien teollisuustoimintojen rinnalla. Valitettavasti osalle Itkonniementeollisuudesta kertoville rakennuksille on jo myönnetty purkulupa. Maakunnallisesti merkittävät koulurakennukseton huomioitu aikaisempien seutukaavojen mukaisesti, lukuun ottamatta Pohjois-Savon kansanopistonpäärakennusta, joka on purettu opiston pihapiiristä. Koulurakennuksia suhteessa muihin rakennuksiinon kohtalaisen runsaasti, mutta niiden merkitys ja arvo puntaroidaan tarkemmin koko Pohjois-Savoa koskevaa kaavoitusta tehtäessä. Maakunnallisia kohteita valittaessa on pyritty ottamaan huomioonsekä Kuopion seutu että joidenkin kohteiden osalta niiden asema suhteessa koko Pohjois-Savoon. Kuopionmerkitys korostuu Kuopion seudun maakuntakaavassa, koska Kuopio on ollut mm. läänin keskuspaikkanaja Kuopiossa on lääninhallintoon liittyviä rakennuksia. Lisäksi Kuopio on Pohjois-Savon maakunnankeskuskaupunki.18