kulttuuriympäristöselvitys kuopion seudun maakuntakaavaa varten

Kohdekuvaus:Museokokonaisuus esitteleevaurasta pohjoissavolaistamaatilan elinpiiriä 1800-luvunjälkipuolelta, jolloin suuri osamuseon 26:sta rakennuksestaon rakennettu. Poikkeuksellisenarvon luo monipuolistenlähipeltojen, hakamaidenrakennusten sekä näihin liittyvienpihojen alkuperäisyys.Museotoiminnan aikana paikalleon siirretty mm. tuulimylly,kolmen aitan rivi aittapihaan.Neliömäisen, tiiviin pihapiirin muodostavat paritupamallinen pihakartano vuodelta 1852, alun perin vieraskäyttöönnykyiselle paikalleen rakennettu ns. pihanpäärakennus, tallin ja kolmen aitan muodostama pitkäaittakartanorakennus sekä navettakartano kujineen. Talon suuruutta osoittaa asuinrakennuksen takanasijaitseva erillinen aittapiha, jonne kuljetaan asuinrakennuksen läpikuljettavasta porstuasta. Aittapihantaustalla pihapiirin ulkopuolella ovat mm komea kolmikerroksinen riihi vuodelta 1895, paja vuodelta1866,sauna sekä ruumisaitta. Nuottakota, pyykkikota, lypsykatos ja lato ovat aivan järven rannassa. Rantapenkereelläsijaitsee myös v.1900 rakennettu konevaja, jossa on lokomobiili antamassa voimaa pärehöylälle,sirkkelille ja kotitarvemyllylle.Ensimmäinen tieto Riuttalasta on vuodelta 1657, jolloin se mainitaan Pehr Brahen teettämässä Kajaaninvapaaherrakunnan kartassa. Riuttalan talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiö hankki v. 1975 haltuunsa Riuttalantalon ja 14 hehtaarin määräalan säilyttääkseen kohteen pohjoissavolaisen talonpoikaiskulttuurinmuistomerkkinä.116