kulttuuriympäristöselvitys kuopion seudun maakuntakaavaa varten

3. Kuopion seudun esihistorialliset muinaisjäännöksetJouko Aroalho, museonjohtajaKuopion seudulla tunnetaan yhteensä 118 esihistoriallista kiinteätä muinaisjäännöstä – Karttula 17, Kuopio33, Maaninka 28, Siilinjärvi 25 ja Vehmersalmi 15 kohdetta. Kaksikolmasosaa niistä on pyyntikauden(useimmat kivikauden 8600-1500 eKr.) asuinpaikkoja, ja loput ovat kivistä kasattuja lapinraunioita yhtäkuppikiveä lukuun ottamatta. Lapinrauniot ovat ajaltaan varhaismetallikautisia (n. 1500 eKr. – 300 jKr.).Lähes vuosittain löytyy lisää kohteita, ja ajan tasalla olevat tiedot niistä ovat saatavissa Museovirastostasekä maakuntamuseosta.Arkeologisia kaivaustutkimuksia on tehty 12 kohteessa ja koekaivauksia 13 kohteessa. Tutkimustuloksiaon siis vielä suhteellisen vähän. Etenkin koekaivausten tavoitteena on ollut usein maankäyttöhankkeidenkiirehtimänä muinaisjäännöksen luonteen selvittäminen, alueen rajaaminen tai jo liikuteltujen kulttuurikerrostentarkistaminen kaivamalla.Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien muinaisjäännösten luetteloon (205 kohdetta) seudulta onotettu pelkästään lapinrauniokohteita, jotka ovat Sisä-Suomen järvialueelle tyypillisiä muinaisjäännöksiä.Kuopion Kuusikkolahdenniemen, Kotkatniemen ja Hukkasen raunioiden lisäksi Vehmersalmen Korkea-Varpasen ja Lamminniemen rauniot sekä Maaningan Metelinkallion rauniot ovat luettelossa mainittuinavaltakunnallisesti merkittäviä. Pysyvästi suojeltuja, merkittäviä kohteita on kyllä huomattavasti enemmänkin,ja Museovirasto ottaa asemakaavaa laadittaessa kunkin muinaisjäännöksen kohdalla erikseen kantaakohteen säilyttämiskysymykseen.Kuopion seudun muinaisjäännösten joukossa on nykyisten tietojen valossa useita tutkimuksen kannalta,kulttuurimaisemaltaan tai harvinaisuutensa perusteella arvokkaita kohteita. Niiden säilymisen sekä edelleenkunnostuksen ja hoidon edellytysten turvaaminen on seutukaavoituksessa keskeinen kysymys.Tutkimus- ja nähtävyyskohteina tärkeitä ovat yleensä kaikki varhaismetallikautiset lapinrauniot ja lapinraunioryhmät,joita tunnetaan pääjärviemme rannoilta. Näitä kohteita on yleensä parikymmentä. Esihistoriallisistaasuinpaikoista merkittävimpiä ovat maa-aineksen liikuttelulta säästyneet ja maisemallisesti edustavatkohteet. Vähän tunnettujen, poikkeuksellisen varhaisten asuinpaikkojen (Siilinjärvi Limalahti Itä)merkitys lienee myös tavallista suurempi.Toinen huomioitava ryhmä ovat jo tutkimushistoriallisestikin merkittävät ja yleisesti tunnetut kohteet. KuopionLuukonsaaren, Siilinjärven Pöljän ja Vehmersalmen Roikanmäen asuinpaikat ovat kuuluisia. Luukonsaarenja Pöljän löytöjen mukaan nimetyt keramiikkatyylit ovat käsitteinä vakiintuneet myös kansainvälisiinarkeologisiin tutkimusjulkaisuihin.Kolmas muinaisjäännöksen merkitystä lisäävä tekijä on kohteen tärkeä suhde toisiin muinaisjäännöksiin jaasema osana tavallista laajempaa muinaisjäännösaluetta. Esimerkiksi Kuopion Syrjäsaaren sekä TuusniemenTuusjärven kylän alueelta tunnetaan monia eri-ikäisiä kivikauden asuinpaikkoja, joiden mukaanhahmottuu käsitys muinaisesta asutuskuvasta ja sen muutoksesta. Siilinjärven Pöljällä on toinen samantapainenmuinaisjäännösalue.Maakunnallista ja seudullista merkittävyyttä monilla maankäytön ainakin osittain tuhoamilla, löydöiltäänvähäisillä asuinpaikoilla ei ole. Lain suojaamina muinaisjäännöksinä niiden huomioiminen on yleis- jaasemakaavoituksen tehtävä.12