kulttuuriympäristöselvitys kuopion seudun maakuntakaavaa varten

6.39 Riistaveden kirkko ja hautausmaaArvotus: mValintaperusteet:Kuopion seudun maakuntakaavaVaalimisperusteet: rakennushistoriallinen, maisemallinen. Kirkollinenkulttuuri: kirkot, hautausmaat. 1930-luvun länsitornillinenpitkäkirkko ja v. 1934 perustettu hautausmaa.Kohdekuvaus:Riistavesi oli omana kuntana ja seurakuntana Vv. 1924 - 1972.Nykyisin Riistavesi on osa Kuopion kaupunkia ja seurakunta osaKuopion evankelisluterilaista seurakuntayhtymää. Riistavedenkirkko on rakennettu v. 1934 nykyiselle paikalleen kovan riitelynjälkeen kirkon sijoitus-paikasta. Kirkon on suunnitellut arkkitehtiEino Pitkänen ja Harry W. Schreck. Harjulla sijaitseva tiilirakenteinen,vaaleaksi rapattu kirkko on länsitornillinen pitkäkirkko, jonkapohjois-sivun itäpäässä on muuta osaa matalampi akaristo. Kirkkoedustaa maltillisempaa ja perinnehakuisempaa kirkkoarkkitehtuuriatoisin kuin esim. Eino Pitkäsen samoihin aikoihin suunnittelemaIisalmen uusi kirkko. Kirkon alttariseinällä on W. Reinilän v. 1950tekemä krusifiksi ja urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamatv. 1934. Riistaveden kirkon pääoven edessä on telineessä kirkon vanha kello. Riistaveden hautausmaasijaitsee kirkon ohitse kulkevan valtatie 17:n toisella puolella loivassa rinteessä. Hautausmaa on otettukäyttöön samanaikaisesti kirkon kanssa v. 1934. Hautausmaan sankarihautojen keskellä on JohannesHaapasalon v. 1952 tekemä enkelipatsas.6.40 Kurkimäen asema-alueArvotus: mValintaperusteet: Kuopion seudun maakuntakaavaVaalimisperusteet:rakennushistoriallinen, historiallinen, maisemallinen. Rautatieliikenne: asemarakennukset.Kohdekuvaus:Asema-alueen eheän miljöökokonaisuuden voi parhaiten hahmottaa saavuttaessa Kuopiosta Kurkimäenkylälle vievän tien sillalta, joka ylittää rautatien. Miljööseen liittyy nuoremmat asuinliikerakennukset asemallejohtavan tien varressa. Asema-alueen rakennuskanta on säilynyt monipuolisena vanhan asemapuistonsuojassa vaikkakin tyhjillään olo näkyy pihojen ilmeessä. Miljööseen liittyy nuoremmat asuinliikerakennuksetasemalle johtavan tien varressa. Asema valmistui samana vuonna kun Savon rata avattiin liikenteelleeli v. 1889. Asemarakennus on tehty samoilla tyyppipiirustuksilla kuin muutamia vuosia aiemminvalmistunee Seinäjoelta Ouluun johtavan rautatien pysäkkirakennukset. Näiden suunnittelijaa ei asiakirjoissaole mainittu, mutta muotokielen lienee antanut Rautatiehallituksen pääarkkitehtina tällöin toiminutKnut Relander. Hänen aikana rautatierakennuksien tyyli muuttui edeltäneestä sveitsiläistyylistä uusrenessanssiin,jolle oli tyypillistä, Kurkimäen asemassakin hyvin säilyneet, ulkovuorauksen jaottelu monipuolisestidetaljoituun pysty- ja vaakaverhoukseen. Vuonna 1906 rakennusta on laajennettu poikkipäädylläsamaan tyyliin, suunnittelijana (arkkitehti Bruno Granholm). Myös makasiinirakennus on Granholminsuunnittelema. Asema-alueella sijaitsee myös n. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä tehty rakennus ulkorakennuksineen,joka on toiminut VR:n työntekijöiden asuinrakennuksena. Asema-alueen toisella sivustallaon 1930-luvun alussa työllisyystöinä tehty tiilinen vesitorni, jonka ylärakenteet ovat vuodelta 1960. Kurkimäenasema jäi pois käytöstä 1970-luvulla, jonka jälkeen päärataa siirretty n. 50 m:n päähän vanhastalaiturista. Kurkimäen rautatieaseman seutu oli aikoinaan Kuopion maalaiskunnan merkittävimpiä asutustaajamia.Kurkimäen asutuksen kasvua edesauttoivat nopea rautatieyhteys Kuopioon sekä maantieyhteysKarttulaan. Asemalla oli matkakoti ja ravintola sekä osuuskauppa, meijeri ja mylly.82