kulttuuriympäristöselvitys kuopion seudun maakuntakaavaa varten

6.17.3 Saastamoisenkatu ja LehtoniemenkatuArvotus: mValintaperusteet:Kuopion seudun maakuntakaavaVaalimisperusteet:rakennushistoriallinen, historiallinen,maisemallinen.Teollisuusympäristöt: työväen asuminen.Kohdekuvaus:Pääosin vuosina 1919-1929 rakentunutHaapaniemi oli saanut asemakaavansuunnittelukilpailunpiirustusten pohjalta v. 1923.Aluetta rakennettiin tyyppitalon, joista persoonallisimmat ovat Saastamoisen-kadun ja Lehtoniemenkadunvälisen korttelin syvärunkoiset kaksikerroksiset työväestölle suunnitellut useamman perheen talot. Näissä,aikansa pienkerrostaissa on vielä Jugendin piirteinä mm. suuret telttamaiset, jyrkät katot. Rakentamisaikansaklassismin piirteinä rakennuksissa on mm. pienet, tasapuittein jaetut ikkunat ja rimalaudoitetut julkisivuti. Suunnittelija Juho Nykäsen laatimien piirustusten esikuvana olivat Elias ja Martti Paalasen tyyppipiirustukset.6.17.4 Kumpusaaren huvilaArvotus: mValintaperusteet: Kuopion seudun maakuntakaavaVaalimisperusteet: rakennushistoriallinen. Huvilat. 1920-luvun huvila.Kohdekuvaus:Kumpusaaressa sijaitseva Saastamoisen huvilana tunnettu rakennus on todennäköisesti Eliel Saarisenpiirustusten mukaan v. 1923 valmistunut huvila. Kansallisromantiikkaa edustavan hirsipintaisen huvilantiloja on muutettu ja laajennettu vv. 1949 ja 1969. Tällöin ikkunoita on muutettu tyyliin sopimattomasti.6.18 Itkonniemen teollisuusItkonniemen rannan teollisuusrakennukset ovat merkittävä osa Pohjois-Savon teollistumisen historiaa.Teollistumisen kautta koko Itkonniemen alue asutuksineen on muovautunut nykyiseen muotoonsa.6.18.1 Schauman Wood, entinen tulitikkutehdasArvotus: mValintaperusteet: Kuopion seudun maakuntakaavaVaalimisperusteet: rakennushistoriallinen, historiallinen, maisemallinenTeollisuusympäristöt. Tulitikkutehdas 1920-luvulta.Kohdekuvaus:Kauppaneuvos Lauri Hallmanin rakennuttama Osakeyhtiö Savon punatiilinen, kaksikerroksinen tulitikkutehdasnousi Itkonniemelle 1920-luvun alussa. Tehdasrakennuksen on suunnitellut v. 1921 arkkitehti JuhoNykänen. Tehdasmiljööseen kuuluu myös rannan suuntaisesti rakennettu suuri varasto punatiilestä. Aikoinaanmaailman suurimman tulitikkutehtaan tuotanto käynnistyi maaliskuussa v. 1923 ja se työllisti lyhyentoimintansa aikana enimmillään n. 700 henkilöä. Hallman luopui tulitikkutehtaasta v. 1927. Toimintaa jatkoiruotsalainen tulitikkuyritys ja tulitikkujen valmistus jatkui aina 1930-luvun lopulle asti. Vuonna 1937 tulitikkutehtaantiloissa aloitettiin koivuvanerin valmistus. Osakeyhtiö Savosta osaksi Saastamoinen YhtymäOy:tä siirtynyt tehdas on vuodesta 1991 lähtien ollut Schauman Wood Oy:n omistuksessa.64