kulttuuriympäristöselvitys kuopion seudun maakuntakaavaa varten

7.2.3 VirtalaArvotus: mValintaperusteet: Koillis-Savon seutukaavaVaalimisperusteet: rakennushistoriallinen, historiallinen, maisemallinen. Maatilat. Virtalan tila Vuorisalonsaaristotien ympäristössä muodostaa eheän maatilakokonaisuuden.Kohdekuvaus:Virtalan tilakeskus sijaitsee kapeahkon peltovyöhykkeen ympäröimänä Virtalan salmen sillalta avautuvassajärvimaisemassa. Komeiden, vanhojen pihakuusten kehystämän pihan vanhaan rakennuskantaankuuluu aittoja sekä v. 1905 valmistuneet paritupatyyppinen asuinrakennus ja vanhimmilta osiltaan lohkokivistärakennettu kivinavetta. Maiseman maalauksellisuutta luo osaltaan rantalinjaan rajautuva puistomainenlähimetsikkö ja sen kupeessa puimalatotyyppinen talousrakennus.7.2.4 Jänissalon tiilitehtaatArvotus: mValintaperusteet: Kuopion seudun maakuntakaavaVaalimisperusteet: rakennushistoriallinen, historiallinen, maisemallinenTiilitehtaat. Jänissalon tiilitehdas oli toiminnassa vv. 1895 - 1956.Vehmersalmen yhdeksi merkittäväksi teollisuuspaikaksi kehittyi Jänissalon saari. Vuonna 1895 aloittitoimintansa Esa Savolaisen perustama tiilitehdas. Vuonna 1908 perustetun Kuopion tiilikivitehtaan laitoksetsiirrettiin Jänissaloon viereiselle tontille Savolaisen tiilitehtaan kanssa. Kuopion tiilikivitehtaan omistussiirtyi v. 1927 toimitusjohtaja K.O.A. Larssonille, jonka aikana tehtaan tuotanto kohosi 1½ miljoonaan tiileenvuodessa. Tiilien kuljetus hoidettiin omalla laivastolla. Jänissalon tiilitehtaissa oli parhaimmillaantöissä 150 henkilöä ja ne toimivat aina 1950-luvun puoliväliin asti. Tiilitehtaiden tiiliä on käytetty mm. KuopionKonttilan liiketalon, tyttölyseon, Asuntolan ja Päivölän rakentamisessa sekä Imatran Kaukopään tehtaidenrakentamisessa. Larssonin tiilitehtaasta ei ole jäljellä kuin laivalaiturin ja vanhan lotjan rippeitä.Kohdekuvaus:Esa Savolainen perusti tiilitehtaan Jänissaloon v. 1895. Myöhemmin toimintaa jatkoi hänen veljenpoikansaAntti Savolainen. Parhaimmillaan työntekijöitä oli 1940-luvulla 80. Tiiliä tehtiin vv. 1895 - 1956. Nykyisintilan omistaa Holopaisten suku. Jänissalon tiilitehtaan aikaisista rakennuksista on jäljellä asuinrakennusvuodelta 1895, jota laajennettu v. 1926 Terijoelta tuodulla huvilalla. Päärakennuksen lisäksi pihapiirin muutrakennukset: tiilinen aittarakennus 1920-luvulta, tiilenpolttajan talo, varasto, konevaja 1910-ja 1920-luvuilta. Nuottavaja on valmistunut 1900-luvun alkuvuosina. Tiilitehtaasta on jäljellä kiertopolttouunin perustuksetja savupiippu, sekä yksi tiilenkuivauskatos.7.3 Mustinlahden kulttuurimaisemaArvotus: mValintaperusteet:Koillis-Savon seutukaavaVaalimisperusteet:historiallinen, maisemallinen.Kulttuurimaisemat.Mustinlahden hovin ja ruukin alueenmaisema.Kohdekuvaus:Mustinlahden sijainti hyvien vesireittienvarressa ja lähellä laajojametsäalueita loi mahdollisuudensahateollisuuden syntymiselle.95