SääntelyFivan sääntelytoiminta käsitti sekä oman norminannonettä osallistumisen lainsäädännön valmisteluun Suomessaja EU:ssa. EU:ssa Fiva vaikutti ennen kaikkea valvojakomiteoiden(CEBS, CEIOPS ja CESR) työssä. Kansallisellatasolla valvojan edustajat olivat jäseninä ministeriöidenlainvalmistelutyöryhmissä.Toiminnan tavoitteena oli edistää sääntelyn ja valvontakäytäntöjenyhdenmukaistamista EU:ssa, huolehtia Fivanoman norminannon selkeydestä ja kohdentamisestakeskeisiin kysymyksiin sekä tukea vastuullisen itsesääntelynkehittämistä.Finanssikriisin tuomiasääntelymuutoksiaKomissio asetti marraskuussa 2008 asiantuntijaryhmän,joka julkisti 25.2. raporttinsa eurooppalaisen sääntely- javalvontajärjestelmän kehittämisestä. Komissio otti tässäns. de Larosière -raportissa tehtyihin finanssisektorinsääntelyn ja valvonnan uudistamista koskeviin suosituksiinalustavasti kantaa tiedonannossaan keväällä. Tämänvalmistelutyön pohjalta komissio antoi useita ehdotuksiaEU-lainsäädännön kehittämiseksi.Ehdotuksen pääkohdatMuutoksilla uudistetaan EU:n finanssimarkkinoidenvalvontarakenteita sekä paikataan finanssimarkkinoidensääntelyssä havaittuja aukkoja ja puutteita.Valvontaa kehitetään perustamalla makrotaloudenvakauden valvontaan koko rahoitusjärjestelmän vakauttatarkasteleva EU:n elin, Euroopan järjestelmäriskikomitea(European Systemic Risk Board). Mikrotasolla eurooppalaisenfinanssivalvonnan uudistus sisältää komissionehdotusten mukaisesti eurooppalaisen finanssivalvontajärjestelmän(European System of Financial Supervisors)perustamisen. Järjestelmä koostuu yhteistyöverkostosta,jonka muodostavat kansalliset valvontaviranomaiset,komissio sekä kolme uutta eurooppalaistavalvontaviranomaista (European Supervisory Authorities),pankki-, arvopaperimarkkina- ja vakuutusalalle kullekinomansa. Lisäksi perustetaan näiden valvontaviranomaistenyhteinen komitea kaikille sektoreille yhteisten kysymystenkäsittelyä varten.Finanssimarkkinoiden toiminnan osalta ehdotus kattaamm. hedge-rahastojen, pääomasijoitusten ja muidenkoko järjestelmän kannalta tärkeiden markkinatoimijoidensääntelyn ja valvonnan, pankkien vakavaraisuussäännöstenuudistamisen ja johdannaismarkkinoidensääntelyn kehittämistä, riskienhallinnan ja palkinnansääntelyä sekä markkinoiden väärinkäyttöä koskevansääntelyn tarkistamisen. Ehdotuksia on kuvattu tarkemminjäljempänä.EU:n finanssivalvonnan kehittäminenJäsenvaltiot pääsivät komission ehdotusten pohjaltaECOFIN-neuvostossa loppuvuodesta sopuun valvonnankehittämishankkeista. Ehdotuksia käsitellään Euroopanparlamentissa kevään 2010 aikana. Tavoitteena on, ettäuuden rakenteen mukaiset elimet aloittavat toimintansavuoden 2011 alusta.Euroopan järjestelmäriskikomiteaMakrovakauden valvontaa kehitetään perustamallaEuroopan keskuspankkijärjestelmän yhteyteen erillinenfinanssimarkkinoiden makrovalvonnasta vastaava elin,Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB, jäljempänäjärjestelmäriskikomitea). Järjestelmäriskikomitea olisivastuussa finanssijärjestelmän makrovakauden valvonnastaunionissa. Sen tulisi estää systeemiriskien synty jaleviäminen, jotta sisämarkkinoiden toiminta ei häiriintyisi,ja taata, että finanssisektori voi osaltaan edistää vakaatatalouskasvua. Tarvittaessa se voisi antaa mm. jäsenvaltioilleja valvojille suosituksia tai varoituksia havaitsemistaanmerkittävistä riskeistä. Se ei olisi erillinen oikeushenkilöeikä sillä olisi oikeudellisesti sitovaa päätösvaltaa,mutta käytännössä sillä olisi huomattava vaikutusvalta38<strong>Finanssivalvonta</strong> | <strong>Toimintakertomus</strong> <strong>2009</strong>
tahoihin, joille se varoituksensa ja suosituksensa osoittaisi.Sitä avustaisi Euroopan keskuspankin yhteydessätoimiva pysyvä sihteeristö.Euroopan järjestelmäriskikomiteaa vastaavaa elintä ei oleaiemmin ollut olemassa, joten sen perustaminen parantaaolennaisesti EU:n makrovalvontaa.Eurooppalaiset valvontaviranomaisetUudistuksen yhteydessä perustetaan nykyisten valvojienkomiteoiden (CEBS, CEIOPS ja CESR) tilalle kolme uuttaEurooppa-tason valvontaviranomaista: pankkivalvontaviranomainen,vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomainenja arvopaperivalvontaviranomainen. Kullakin valvontaviranomaisellaolisi oma oikeushenkilöllisyys. Ne vastaisivatnykyisten valvontakomiteoiden tehtävistä, kutenteknisestä neuvonannosta komissiolle. Lisäksi ne saisivatlisävaltuuksia, kuten EU-lainsäädäntöä täydentävien,teknisluontoisten standardien valmistelu, kansallistenvalvojien välisten erimielisyyksien sovittelu sekä päätösvaltaakriisitilanteissa. Tämän lisäksi ehdotuksissa varataanmahdollisuus siihen, että valvontaviranomaisetvoisivat käyttää yksinomaista valvontavaltaa yhteisönlainsäädännössä erikseen määritettävissä erityistapauksissa(toistaiseksi luottoluokituslaitokset). Tätä vartenvalvontaviranomaisilla tulisi olla erikseen määritettävättarvittavat tutkinta- ja täytäntöönpanovaltuudet sekävaltuudet periä valvontamaksuja.Viranomaiset voisivat tehdä ehdotuksia sitoviksi teknisiksistandardeiksi yhteisön lainsäädännössä erityisestimääritellyillä aloilla. Standardit vahvistettaisiin komissionasetuksina tai päätöksinä. Alueet, joilta standardejavoidaan antaa, määritellään erikseen kussakin rahoitusmarkkinoitakoskevassa direktiivissä.Jos kansallisten viranomaisten kesken vallitsee erimielisyysasiassa, jossa niiden tulisi yhteisön lainsäädännönmukaan tehdä yhteistyötä, eurooppalaiset valvontaviranomaisetvoivat auttaa näitä pääsemään sopimukseen.Sovittelu olisi suoritettava määräajassa. Jollei sopuasaavuteta, eurooppalaiset valvontaviranomaiset voivatratkaista asian. Menettely on mahdollista direktiiveissäerikseen määritellyissä tilanteissa. Tällä hetkellä näyttää,että soveltamisala jää suppeaksi.Kriisitilanteita koskevien valtuuksien käyttö edellyttäätilannetta, joka voi vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoidenmoitteettoman toiminnan ja eheyden tai kokorahoitusjärjestelmän tai sen osan vakauden yhteisössä.Päätöksen kriisin olemassaolosta ja valtuuksien käyttämisestätekee ECOFIN-neuvosto. Kriisitilanteessaeurooppalaiset viranomaiset saisivat toimivallan tehdäyksittäisiä päätöksiä, joissa kansallisia viranomaisiavaaditaan toteuttamaan yhteisön lainsäädännön mukaisestitoimia riskien torjumiseksi. Eurooppalaisten valvontaviranomaistenpäätökset olisivat ensisijaisia samastaasiasta mahdollisesti aiemmin tehtyihin kansallistenvalvontaviranomaisten päätöksiin nähden.Ehdotuksiin sisältyy suojalauseke, jonka mukaan eurooppalaistenviranomaisten on varmistuttava siitä, että päätökset,joita ne tekevät komission todettua kriisitilanteenolemassaolon tai ratkaistessaan kansallisten viranomaistenkeskinäisiä erimielisyyksiä, eivät millään tavalla vaikutajäsenvaltioiden finanssipoliittiseen vastuuseen.Valvontaviranomaiset myötävaikuttaisivat yhteisön lainsäädännössämääritettyjen valvontakollegioiden toimintaanja helpottaisivat tehtävien ja velvollisuuksien delegoimistatoimivaltaisten kansallisten viranomaisten välilläsekä edistäisivät yhteisen valvontakulttuurin syntymistä.Lisäksi ne suorittaisivat säännöllisesti vertaisarviointeja,jotta valvontatuloksista saataisiin entistä yhtenäisempiä,toimisivat yleisenä koordinoijana toimivaltaisten viranomaistenvälillä, arvioisivat markkinakehitystä ja kehittäisivätyhteyksiä kolmansien valtioiden valvontaviranomaisiin.Ne voisivat antaa Euroopan parlamentille,neuvostolle ja komissiolle lausuntoja kaikista vastuualueeseensakuuluvista kysymyksistä.Eurooppalaiset viranomaiset toimivat yhteistyössä uudenperustettavan Euroopan järjestelmäriskikomiteankanssa. Saatuaan tältä itselleen osoitetun varoituksen taisuosituksen niiden olisi arvioitava, miten kyseinen varoitustai suositus vaikuttaa viranomaisten tehtävien suorittamiseensekä päätettävä, mitä toimia olisi toteutettava.Tarvittaessa viranomaisten on käytettävä niille myönnettyjävaltuuksia varmistaakseen, että jatkotoimet toteutetaanajoissa. Kukin valvontaviranomainen perustaisiehdotuksen mukaan yhteistyöryhmän sidosryhmienkuulemiseksi tehtäviensä kannalta keskeisillä aloilla.Eurooppalaisten valvontaviranomaisten tehtäviä ontähän saakka osittain hoidettu eurooppalaisten valvojakomiteoidenpiirissä. Uudistuksessa syntyvien viranomaistenrooli on kuitenkin huomattavasti suurempi.Ensinnäkin ne perustuvat suoraan EU-lainsäädäntöön,mikä on omiaan lisäämään niiden vaikutusmahdollisuuksia.Toiseksi niillä on pidemmälle meneviä valtuuksia kuinaiemmilla valvontakomiteoilla, erityisesti mahdollisuusantaa sitovia teknisiä standardeja sekä tietyissä tilanteissasitovasti ratkaista kansallisten valvojien välisiäerimielisyyksiä. Niillä on myös nykyistä paremmat resurssittoiminnan hoitamiseen, sillä osa kustannuksistakatetaan EU:n budjetista. Toisaalta samalla myös kansallistenvalvojien kustannukset kasvavat huomattavasti.Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusluottoluokituslaitoksistaKomissio antoi marraskuussa 2008 ehdotuksenEuroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luottoluokituslaitoksista.Asetus hyväksyttiin syksyllä ja se tulivoimaan 7.12.<strong>2009</strong>.<strong>Finanssivalvonta</strong> | <strong>Toimintakertomus</strong> <strong>2009</strong> 39