ten yhteistoimintaan - Doria

tarkoituksen tai päämäärän saavuttamiseksi 42 . Scheinin määritelmä on selkeä, mutta tälle tut-
kimukselle näkökulmaltaan hieman suppea. Pauli Juuti määrittelee organisaation ihmisten
muodostamaksi yhteistoimintajärjestelmäksi asetettujen päämäärien saavuttamiseksi, jossa
ihmisten välisellä yhteistoiminnalla on ennalta laaditut ja usein toistuvat muotonsa 43 . Määri-
telmä tukee hyvin tutkimusta yhteistoiminnan tarkastelun osalta, mutta kokonaiskuva organi-
saatiosta jää edelleen vajaaksi.
Risto Harisalon mielestä ”organisaatio edustaa voimaa, jonka avulla erilaiset tekijät kuten
talous, teknologia ja ihmisten yhteistyö voidaan yhdistää synergiseksi ja saumattomaksi ko-
konaisuudeksi 44 .” Harisalon määritelmä laajentaa organisaatiota ja sen koostumusta edellisiä
paremmin. Tässä tutkimuksessa organisaatiota tarkastellaan avoimena järjestelmänä, jolloin
ympäristön merkitys on korostunut. Siten tutkimuksessa käytetään organisaation pääkäsittee-
nä James Thompsonin määritelmää; ”Organisaatiot ovat viime kädessä ympäristöjensä edus-
tajia, joiden tehtävänä on hankkia resursseja tuotoksen vastineeksi ja jotka viimeisen analyy-
sin mukaisesti saavat teknologiansa (vaatimuksensa ja tehtävänsä, kirjoittajan huomio.)
ympäristöltään 45 .” Organisaatioiden ja niiden toiminnan analysoinnin, ymmärtämisen ja ke-
hittämisen välineiksi on kehitetty erilaisia organisaatioteorioita ja -malleja, joiden avulla on
mahdollista tarkastella asioita myös oman kokemuksen ja ymmärryksen rajojen ylitse. 46 Esi-
merkiksi kompleksisuusajattelu organisaatioiden tarkastelussa on ollut tämän tutkimuksen
osalta juuri tämän kuvailun mukainen.
Organisaatiosta puhuttaessa myös organisaatiokulttuuri nousee usein esille. Vaikka tutkimus
ei sinänsä tutki organisaation kulttuuria, on sen olemassaolo kuitenkin tiedostettava. Organi-
saatiolla on aina oma kulttuurinsa eli tietyt toimintatavat, arvot, normit ja muut erityispiirteet,
jotka ohjaavat organisaation ja sen muodostavien henkilöiden toimintaa. Organisaatiokulttuu-
ria ei ole yksiselitteisesti määritelty, mutta yleisesti tunnustettuina määritelminä sitä voisi ku-
vailla esimerkiksi seuraavilla määritelmillä; se on holistista, saa vaikutteita historiasta, liittyy
antropologiseen kokonaisuuteen ihmisen kulttuurikäyttäytymisestä, rakentuu sosiaalisesti se-
kä on suhteellisen pysyvää ja vakaata eli sitä on vaikea muuttaa. 47 Jokaisella organisaatiolla
42
Schein, Edgar: Organisaatiopsykologia, Gummerus, Jyväskylä, 1987, s. 28.
43
Juuti, Pauli: Organisaatiokäyttäytyminen,Keuruu, Otava, 1989, s. 207.
44
Harisalo (2010), s. 14.
45
Thompson James: Miten organisaatiot toimivat, Weilin+Göös, Tapiola, 1974, s. 201.
46
Sarala, Urpo ja Sarala Anita: Oppiva organisaatio, oppimisen, laadun ja tuottavuuden yhdistäminen, Tammer-
Paino, Tampere, 1996, s. 12, Harisalo (2010), s. 34.
47
Hofstede, Geert: Culture’s consequences, comparing values, behaviors, institutions and organizations across
nations, Sage Publications, Thousand Oaks CA,2001, s. 393.
17