ten yhteistoimintaan - Doria

keinoin. Yksilö voi käyttää rationalisoinnin apuvälineinä tutkimuksessa esille tulleita käsittei-
tä. Näitä ovat esimerkiksi organisatorinen ja tekninen rationaalisuus, työympäristön yhteis-
kunnallista koostumus sekä toiminta-alueen yhteisymmärrys. Ympäristön monimutkaisuutta
tulisi käsitellä kaikilla organisaation tasoilla. Siten esimerkiksi tekninen taso voi myös oma-
toimisesti kehittää näkemystään organisaation valintojen rationaalisuudesta. Merkityksellisek-
si tulee siten se, kuinka hyvin organisaatio kykenee huomioimaan nämä teknisen tason ha-
vainnot.
Organisaatiot kehittävät yhteistoimintaansa alkuvaiheessa sitoutuen muodolliseen sopimiseen.
Kuitenkin myös epävirallinen järkeily, psykologiset sopimukset ja henkilökohtaisen identitee-
tin vuorovaikutus ovat merkittävässä roolissa yhteistoiminnan kehittyessä. Kehityksen jatku-
essa on mahdollista siirtää toiminnan suunnittelua enemmän ei-muodollisten sopimusten va-
raan. Se mahdollistaa esimerkiksi toiminnan joustavan ja aktiivisen kehittämisen. Yhteistoi-
mintasuhteiden kehittymisessä korostuvat yhteiset näkemykset toiminnan tarkoituksista ja
odotuksista. Myös toimijoiden välinen luottamus ja tasavertaisuus nousevat useassa yhteydes-
sä erittäin merkittäviksi tekijöiksi. Yhteistoiminnalle voidaan nähdä selkeä kehityskulku.
Toimijoiden ja toimintojen nähdään kehittyvän jatkuvasti kohti tiiviimpiä ilmenemismuotoja.
Transaktiokustannusteoria näkee tämän kehityksen tapahtuvan liiketoiminnan kustannusten
minimoimisen kautta (liiketaloudelliset motiivit), kohti yhdistymistä ja yhteistä hierarkiaa.
Toisaalta tätä voidaan tarkastella myös luonnollisena evolutiivisena kehityksenä. Lähentymi-
sen kautta pyritään lopulta pienentämään tulevaisuudesta nousevaa epävarmuutta.
Yksilön inhimilliset kyvyt eivät riitä ympäristön ja organisaation välisen vuorovaikutuksen
käsittämiseen ja hallitsemiseen. Siksi keskitettyä päätöksentekoa ei voida pitää suositeltavana
johtamistapana yhteistoiminnan suorittamisessa. Havainnon avulla voimme myös tehdä olet-
tamuksia johtajilta vaadittaviin ominaisuuksiin. Rationaalinen ajattelukyky sekä taidot ihmis-
ten ja asiantuntijoiden johtamisessa korostuvat. Mielenkiintoinen havainto rationaalisuudesta
on myös se, että organisaation tekninen taso tarvitsee sitä eniten. Siten strategisen johdon tär-
keäksi tehtäväksi jää epävarmuuden hallitseminen ja rationaalisuuden tuottaminen organisaa-
tion alemmille tasoille.
Yksilöiden välisessä yhteistoiminnassa nousi esiin osittain samoja piirteitä kuin organisaatioi-
den yhteistoimintaakin tarkastellessa. Toiminnan jatkuvuus oli yksi merkittävimpiä tekijöitä.
Se nousi yksilön osalta jopa luottamusta tärkeämmäksi, koska Axelrodin havaintojen mukaan
jatkuvuus yhteistoimintasuhteessa lopulta hävittää pettämisen halun ja siten rakentaa luotta-
62