ten yhteistoimintaan - Doria
ten yhteistoimintaan - Doria
ten yhteistoimintaan - Doria
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
toimintaympäristönsä sekä muiden organisaatioiden kanssa. Organisaatiot myös muodostavat<br />
muiden organisaatioiden kanssa suurempia järjestelmiä, joiden kanssa sen katsotaan olevan<br />
merkittävässä vaihdantasuhteessa. Si<strong>ten</strong> organisaatioon ulkoisesti vaikuttavat tekijät voivat<br />
olla merkittävämpiä kuin sisäiset tekijät. Organisaatioissa on järjestelmäteorian mukaan kyse<br />
enemmänkin eri tekijöiden yhteen kytkennästä ja sen mahdollisuuksista, kuin niitä erottavien<br />
asioiden vahvistamisesta ja ylläpitämisestä. Järjestelmäteorian mielenkiinnon kohteina ovat<br />
esimerkiksi ihmis<strong>ten</strong> käyttäytyminen ja organisaation ja toimintaympäristön väliset suhteet. 60<br />
Edellisen perusteella suljettujen järjestelmien mukainen tarkastelutapa osoittautuu riittämät-<br />
tömäksi yhteistoiminnan tarkasteluun nykyaikaisessa ympäristössä. Mutta onko vastaus sit<strong>ten</strong><br />
avoin<strong>ten</strong> järjestelmien mallissa? Ennen tähän kysymykseen vastaamista on syytä perehtyä<br />
myös dynaamis<strong>ten</strong> järjestelmien ajatustapoihin.<br />
Avoin<strong>ten</strong> järjestelmien ja järjestelmäteorian kautta tulemme dynaamis<strong>ten</strong> järjestelmien para-<br />
digmaan. Sen ajatus<strong>ten</strong> mukaisesti järjestelmä on erittäin kompleksinen kokonaisuus, joka<br />
liikkuu tasapainottomana kaaoksen reunalla ja on itseorganisoituva sekä ennakoimaton 61 . Tä-<br />
mä johdattaa meidät esimerkiksi järjestelmäteorian ajatuksien pohjalta syntyneisiin kaaos- ja<br />
kompleksisuusteoriaan 62 . Järjestelmäteorian näkökulmasta kaaos- ja kompleksisuusteoria on<br />
kiinnostunut samoista aihepiireistä, vaikka molemmat muodostavatkin omat traditionsa.<br />
Kompleksisuustutkimuksessa mielenkiintoiseksi nousee järjestelmän sisältäpäin tapahtuvan<br />
muutoksen ominaisuudet, kun vastaavasti kaaosteoria on enemmän kiinnostunut satunnai-<br />
suuksista ja ei-kontrolloitavista lainalaisuuksista. 63 Tässä tutkimuksessa tarkastellaan viran-<br />
omais<strong>ten</strong> yhteistoimintajärjestelmässä vaikuttavia tekijöitä ja toiminnan kehittymistä. Siksi<br />
näkökulman valinnassa päädytään kompleksisuusteoriaan. Sitä ei itse asiassa kui<strong>ten</strong>kaan tule<br />
pitää yh<strong>ten</strong>ä teoriana, vaan kyse on pikemminkin eri tieteenaloilta nousevien suuntaus<strong>ten</strong> yh-<br />
distelmästä. Kompleksisuusteoriaa voi si<strong>ten</strong> nimittää myös niin sanotuksi metateoriaksi 64 .<br />
Ajattelutapaa myös sovelletaan useilla eri tieteenaloilla, vaikka sen katsotaankin syntyneen<br />
luonnontieteistä. Kompleksisuustieteet mielletään nykyisin usein niin sanotuiksi uusiksi tie-<br />
teiksi, koska toisen maailmansodan jälkeinen aika sysäsi kehityksen kohti nykyistä muotoa.<br />
60<br />
Harisalo: (2009), s. 179–195, Hanén: (2010) s. 10, Jalonen: (2007) s. 59, Ståhle (2004) s. 2, Aula Pekka: Organisaation<br />
kaaos vai kaaoksen organisaatio? Nord Print Oy, Helsinki, 1999, s. 10.<br />
61<br />
Ståhle (2004) , s. 4.<br />
62<br />
Ståhle (2004), s. 3, Kivelä, Juhani: Valtiokonsernin tulosohjauksen tila - tuki vai taakka? Tampereen yliopistopaino<br />
Oy, Tampere, 2010, s. 47.<br />
63<br />
Ståhle (2004), s. 3.<br />
64<br />
Kivelä (2010) , s. 47. Kivelä viittaa tässä mm. Virkkunen & Tuori 1981, sekä Cilliers 1998.<br />
24