Oikeudellinen argumentaatio 2010 - Joensuu

2 Mitä käsitteet ovat?
1 Käsitteen sisältö ja ala – ja niiden suhde
Jokainen argumentti esitetään kielellisessä muodossa. Siksi jonkinlaisen selvyyden saaminen kielellisen
merkityksen luonteesta on tarpeellista argumentaation kurssilla. Kielellisiä merkityksiä on joskus kutsuttu
käsitteiksi. Tässä puhetavassa ei olisi mitään vikaa, jos kaikki käyttäisivät sanaa ”käsite” tällä tavalla.
Valitettavasti vain käsitteeksi kutsutaan ainakin kolmea erityyppistä asiaa: (i) sanaa, (ii) sanan tarkoittamaa
asiaa ja (iii) sanan merkitystä.
Nämä kolme menevät helposti sekaisin. Esimerkiksi lauseet ”Kissa on eläin” ja ”Kissa on substantiivi”
näyttävät rakenteeltaan samanlaisilta. Näyttää siltä, että molemmissa puhutaan samasta asiasta: felix
domestica -lajista tai sen tarkemmin yksilöimättömästä jäsenestä. Tosiasiassa lauseissa puhutaan aivan eri
asioista.
Lause ”Kissa on eläin” puhuu itse kissasta (tai kissalajista), kun taas lause ”Kissa on substantiivi” puhuu
sanasta ”kissa”. Monet filosofit suosittelevat, että sanoista puhuttaessa käytetään lainausmerkkejä, mutta
itse asiasta puhuttaessa niitä ei käytetä. Siksi pitäisi kirjoittaa: ”Kissa on eläin, mutta ’kissa’ on substantiivi”.
Sääntö on selkeä: ”Kun puhut sanasta, käytä lainausmerkkejä; kun puhut sen tarkoittamasta asiasta, älä
käytä lainausmerkkejä.” Tämä selventää asiaa huomattavasti. Mutta vaikeuksiakin jää silti. Yksi niistä on se,
pitääkö lainausmerkkejä käyttää silloin, kun puhutaan kissan käsitteestä.
Jo muinaiset kiinalaiset filosofit huomauttivat, että hevonen on eri asia kuin hevosen käsite. Hevosella voi
ratsastaa mutta hevosen käsitteellä ei voi, hevonen syö ruohoa mutta sen käsite ei jne. Hevosen käsite on
nimittäin perinteisen käsityksen mukaan se merkitys jonka sanat ”hevonen”, ”horse” ja ”häst” ilmaisevat.
Perinteisen käsityksen mukaan näet sanojen merkitykset eivät kuulu mihinkään luonnolliseen kieleen vaan
ovat osa kaikille ihmisille yhteistä ajattelun kieltä.
Perinteisessä logiikassa tehtiin käsitteen alan ja käsitteen sisällön ero: sisältöön kuuluvat ne ominaisuudet,
jotka tekevät käsitteestä juuri sen käsitteen, joka se on. Esimerkiksi “veljen” käsitteen alaan kuuluvat itse
ihmiset eli veljet, kun taas sen sisältöön kuuluvat abstraktit merkityselementit [miespuolinen] ja [sisarus].
KÄSITE
/ \
/ \
/ \
SISÄLTÖ ALA
(ominaisuudet) (oliot)
Perinteisen käsityksen mukaan käsitteen määritelmässä kerrotaan, mistä merkityselementeistä tuo
käsitteen sisältö koostuu. Tähän käsitykseen törmätään vielä usein jatkossa.
Keskiajan loogikot huomasivat, että käsitteiden sisällön ja alan välillä on seuraava lainomainen suhde:
Mitä laajempi käsitteen ala on, sitä suppeampi on sen sisältö.
11