Oikeudellinen argumentaatio 2010 - Joensuu

More documents

Recommendations

Info

joita niihin mahdollisesti saattaa liittyä. Määrittelemisen vapautta käytetään väärin silloin, kun samalle sanalle annetaan kaksi eri merkitystä. Itse asiassa sekin on vielä sallittua kunhan “varotaan sekoittamasta seurauksia ja ulottamasta niitä yhdestä asiasta toiseen” (GM 262). Kaikkea ei kuitenkaan voida määritellä. Ei edes matemaatikko pysty määrittelemään sellaisia termejä kuin avaruus, aika, liike, lukumäärä tai yhtäläisyys, koska “nuo termit kuvaavat merkitsemiään asioita niin luonnollisesti heille jotka kieltä ymmärtävät, että jos niitä haluaisi selventää, se pikemminkin hämärtäisi kuin valaisisi” (GM 263). Mikään ei ole turhempaa kuin yrittää määritellä tällaisia peruskäsitteitä. Esimerkiksi perinteisen metafysiikan perustavin käsite oleminen on määrittelemätön, koska sitä “ei voi määritellä aloittamatta: se on, sanotaan se sitten julki tai ymmärretään yhteydestä. Jos siis mielii määritellä olemisen, pitäisi sanoa se on, eli käyttää määrittelyn kohdetta määritelmässä.” (GM 263) Jotkut ovat kuitenkin sortuneet siihen virheeseen, että ovat määritelleet sanan sen itsensä avulla. Pascal tarjoaa esimerkkinä valon käsitteen näennäismääritelmää: ”Valo on valoisien kappaleiden valaisevaa liikettä” (GM 263). (Suomenkielisestä versiosta paljastuu armotta määritelmän surkeus, mutta englanniksi se kuulostaa tieteelliseltä määritelmältä: “Light is the luminary motion of luminous bodies”. Vrt. Molière ja oopiumin dormitiivinen voima.) Miten sitten voimme ymmärtää määriteltäviksi sopimattomat peruskäsitteet? Pascalin mukaan “luonto itse on antanut meille niitä koskevan sanattoman käsityskyvyn joka on pätevämpi kuin se jonka selityksemme välityksellä keinotekoisesti saamme” (GM 263). Esimerkiksi sanaa aika ei kannata eikä voi määritellä, koska kaikki kuitenkin tietävät, mitä sillä tarkoitetaan. Tämä ei merkitse sitä, että kaikilla ihmisillä olisi selvä käsitys ajan olemuksesta vaan ainoastaan sitä, että ”kaikkien ajatus kääntyy samalle taholle … kun ryhdytään puhumaan [ajasta]. Sillä määritelmiä luodaan vain puheeksi tulevien asioiden nimeämiseksi, ei niiden [olemuksen paljastamiseksi].” (GM 263-4) (ii) Todistamisen rajat. Pascal väittää, etteivät edes matematiikan lähtökohdat ole absoluuttisen varmoja ja tosia; ne ovat sitä vain meille. Me hyväksymme ne paremman puutteessa. Tällä hän ei tarkoita, että matematiikka olisi epävarmaa. Matematiikan varmuus on parasta, mitä ihmiset voivat toivoa, ja matematiikan metodi on paras metodi, joka heillä on käytettävissään. Sen tavoite ”ei ole se että kaikki määritellään tai todistetaan, ei liioin se että mitään ei määritellä tai näytetä toteen, vaan keskitiellä pysytteleminen siten että ei määritellä kaikille selviä ja ymmärrettäviä asioita mutta määritellään kaikki muut; ei todisteta kaikille tuttuja asioita mutta todistetaan kaikki muut.” (GM, 263) Toisin sanoen, se mikä pätee määritelmistä, pätee todistuksistakin. Samoin kuin kaikkea ei pystytä määrittelemään, kaikkea ei myöskään pystytä todistamaan. Siksi “todistetaan *vain+ ne väittämät jotka eivät päde itsestään selvästi” (GM, 265). On nimittäin olemassa joitakin asioita, jotka me kyllä tiedämme aivan varmasti mutta joita kukaan ei pysty todistamaan. Ne saavutettuaan matematiikka “pysähtyy ja vaatii että ne hyväksytään, koska ei ole enää mitään selvempää, jonka avulla ne voitaisiin todistaa. Niin että kaikki mitä geometria väittää tulee täydellisesti toteennäytetyksi joko luonnollisen järjen (lumière naturelle) tai todistamisen kautta.” (GM, 265) Pascalin mukaan “luonnollisen valon” avulla tiedettyjä asioita ei tiedetä todistuksia esittävän järjen avulla, vaan toisentyyppisen kyvyn avulla, jota hän kutsuu sydämeksi (coeur). Hän ei tarkoita sydämellä tunnetta järjen vastakohtana, koska hän sanoo selvästi, että sydämellä on myös kognitiivinen tehtävä, perusperiaatteiden “aistiminen”: 40
Tietoa totuudesta me saamme paitsi järjen myös sydämen kautta. Jälkimmäistä reittiä tulee tieto perusperiaatteista, ja niihin aivan osaton järjenjuoksu kokee turhaan kumota niitä. ... Me tiedämme että emme näe unta, niin kyvyttömiä kuin olemmekin sitä järkiperäisesti todistamaan ... [T]ietomme perusperiaatteista, kuten että on olemassa avaruus, aika, liike, lukuja, ovat yhtä varmoja kuin mikä hyvänsä järkeilymme aikaansaannos, ja noihin sydämen ja vaiston tietoihin järjen on pakko nojautua ja perustaa kaikki päätelmänsä. sydän aistii että avaruudessa on kolme ulottuvuutta ja että lukuja on äärettömästi ... Periaatteet aistitaan, väittämät päätellään ... (Mietteitä § 110) Vaikka hyvässä <strong>argumentaatio</strong>ssa käsitteet ovat adekvaatteja, arvostelmat tosia, ja päätelmät päteviä, tämä on vain ihanne, jota yritämme lähestyä. Seuraavaksi tutkimme konkreettisia ja todellisia esimerkkejä <strong>argumentaatio</strong>sta. 41
Page 1 and 2: Seppo Sajama Oikeudellinen argument
Page 4 and 5: 1 Mitä argumentointi on? 1 Argumen
Page 6 and 7: Tähän mennessä kaikkien vesien o
Page 8 and 9: hän ymmärtää sen ehkä jopa par
Page 10 and 11: kuin logiikan tai kieliopin säänt
Page 12 and 13: Mitä suppeampi käsitteen ala on,
Page 14 and 15: Kaavion muodossa: SANA / \ / \ / \
Page 16 and 17: selvä “ruokasienen” käsite, h
Page 18 and 19: Usein on tärkeä tehdä selväksi,
Page 20 and 21: (5) Vain väitelauseet ovat tosia t
Page 22 and 23: ovat pelkkiä tautologioita. (Leibn
Page 24 and 25: Universaalikielen konstruoimisessa
Page 26 and 27: 2 Eukleideen geometria Eukleideen g
Page 28 and 29: Jos [oikeusehto] toteutuu, niin tot
Page 30 and 31: olemustieto perustuu Aristoteleen m
Page 32 and 33: alueilla sama rooli kuin itsestää
Page 34 and 35: tiedettä. Mutta Descartes ei halua
Page 36 and 37: Nämä vaikeudet saivat monet filos
Page 38 and 39: eseptiä seurataan tarkasti, niin t
Page 42 and 43: 6 Millaista argumentin analysointi
Page 44 and 45: epätodeksi. Jokainen vastaesimerkk
Page 46 and 47: kiistä? ... S: Kunhan ensin käsit
Page 48 and 49: TEESI on yksi tämän päättelyn p
Page 50 and 51: 7 Filosofisen argumentin analyysi:
Page 52 and 53: osan (oikeudenmukaisuuden) avulla.
Page 54 and 55: [i] Jos joku kävisi [väitteesi] k
Page 56 and 57: 8 Oikeudellinen argumentti: Peerles
Page 58 and 59: Pollock, C.B. - It is like a contra
Page 60 and 61: Tulkintaa tarvitaan, jos teksti on
Page 62 and 63: penniäkään ja vaati lisäksi Kot
Page 64 and 65: � tropologinen merkitys, joka ope
Page 66 and 67: Joka tapauksessa Ishmaelin säänn
Page 68 and 69: (Ramm näyttää ajattelevan, että
Page 70 and 71: Uushermeneutikot hylkäävät täm
Page 72 and 73: [T]ämä jae ei merkitse sitä, ett
Page 74 and 75: A: Jeesus ei koskaan puolustanut sy
Page 76 and 77: 10 Deduktio ja induktio: perusero 1
Page 78 and 79: (IND2) Eilen näkemäni joutsen oli
Page 80 and 81: Induktiivisen päättelyn ampliatii
Page 82 and 83: (Lisäksi on kyseenalaista, voiko h
Page 84 and 85: 11 Deduktion arkikäyttö: systemat
Page 86 and 87: toistensa kanssa. Sääntöä korja
Page 88 and 89: periaatteet, Dworkin ei ole kummank
Page 90 and 91:
asian ytimen maallikolle paremmin p
Page 92 and 93:
Bertrand Russell ilmaisee induktion
Page 94 and 95:
4 Induktiivinen syiden löytämisen
Page 96 and 97:
Kirjoitetut lait ovat kansanedustus
Page 98 and 99:
[Tapausten yhdistämisen ja vertail
Page 100 and 101:
13 Abduktiivinen argumentointi 1
Page 102 and 103:
ominaisuuksien yllättävän 1 : 3
Page 104 and 105:
keksiä kilpailevaa hypoteesia täy
Page 106 and 107:
14 Holistinen argumentointi 1 Tiedo
Page 108 and 109:
holismiksi (kreikan sanasta holos =
Page 110 and 111:
kentän reunamilla. Logiikan periaa
Page 112 and 113:
6 Kontekstuaalisuus Kontekstuaalisu
Page 114 and 115:
tulkinnan muotojen jatkumon lähtö
Page 116 and 117:
tarkoittavat, niin näyttäisi silt
Page 118 and 119:
”a:n ja b:n leikkauspiste on sama
Page 120 and 121:
Varmasti yllä olevan puu- tai pes
Page 122 and 123:
argumentin analyysissä pitää huo
Page 124 and 125:
Oikeuslähdeopin ja oikeudellisen m
Page 126 and 127:
Reaaalisen oikeuslähdekäsityksen
Page 128 and 129:
18 Bodenheimerin lyhyt metodioppi 1
Page 130 and 131:
3 Analoginen oikeudellinen päätte
Page 132 and 133:
19 Deduktio metodina: oikeuspositiv
Page 134 and 135:
Collins haastoi hänet oikeuteen so
Page 136 and 137:
Valittua normia (syllogismin yläpr
Page 138 and 139:
nimittäin olevan täysin eri mielt
Page 140 and 141:
20 Analoginen päättely metodina:
Page 142 and 143:
(i) tapausten samankaltaisuus havai
Page 144 and 145:
jälkimmäisen siirron ero perustuu
Page 146 and 147:
elevantin samanlaisuuden määritys
Page 148 and 149:
Oikeudellisilla käsitteillä on el
Page 150 and 151:
Kun puhutaan “lainsäätäjän ta
Page 152 and 153:
Kolminäytöksisen tragedian suuri
Page 154 and 155:
Mann Actin historia osoittaa lains
Page 156 and 157:
Suomalainen lukija varmasti ajattel
Page 158 and 159:
21 Dialektiikka metodina: Patterson
Page 160 and 161:
eettisen argumentin käyttö takaa
Page 162 and 163:
Hyvä puuseppä on käyttää taita
Page 164 and 165:
Patterson ei kiinnitä huomiotaan t
Page 166 and 167:
[Osapuolisuuntautuneessa tulkinnass
Page 168 and 169:
9 Subjektiivinen ja objektiivinen t
Page 170 and 171:
sen enempää naapureille kuin asun
Page 172 and 173:
Kaikesta huolimatta Pattersonin ja
Page 174 and 175:
[1] ISS:n yhtiöjärjestyksen 16 §
Page 176 and 177:
OIKEUSLÄHTEET LAKI. Vuonna 2001 vo
Page 178 and 179:
Kappaleissa [9]-[15] käydään sit
Page 180 and 181:
7 Mutta jos pro olisi voittanut …
Page 182 and 183:
Y-tyypin argumentissa meillä on se
Page 184 and 185:
Näillä perusteilla KKO katsoo ISS
Page 186 and 187:
LIITE 1: von Savignyn klassiset tul
Page 188 and 189:
asiantuntevan tulkitsijan apua tarv
Page 190 and 191:
Liite 3: Espanjan sopimustentulkint
Page 192 and 193:
192
Page 194 and 195:
Jos vuokralainen B:n asemassa oleva
Page 196:
196
show all

Oikeudellinen argumentaatio 2010 - Joensuu

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?