Oikeudellinen argumentaatio 2010 - Joensuu
Oikeudellinen argumentaatio 2010 - Joensuu
Oikeudellinen argumentaatio 2010 - Joensuu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Esipuhe<br />
Oikeudellisen <strong>argumentaatio</strong>n luentomonisteeseen tekstimassan lukemista saattaa helpottaa se, että<br />
”yleisen osan” eli lukujen 1-16 tärkeimmät asiat on yleensä esitetty jokaisen luvun alussa. (Ilmeinen<br />
poikkeus on esimerkiksi historialliseen järjestykseen perustuvan luvun 9 sisältämät Rabbi Ishmaelin<br />
tulkintasäännöt, jotka löytyvät luvun alussa. Ne ovat siinä historiallisen taustan saamiseksi.)<br />
Oikeudellisen <strong>argumentaatio</strong>n kurssin tenttiin on yleensä tullut yksi kysymys luentojen yleisestä osasta, yksi<br />
oikeudellisesta osasta, yksi Levin kirjasta ja yksi Huhnin kirjasta. Vastauksen pituudelle on asetettu 200<br />
sanan katto, jotta olennaisen etsimisen kyky pääsisi oikeuksiinsa.<br />
Kurssin ensisijaisena tarkoituksena ei ole opettaa ihmisiä argumentoimaan paremmin, vaan analysoimaan<br />
muiden esittämiä argumentteja. Tietysti muiden argumenttien analysointi auttaa kehittämään myös omaa<br />
argumentointia. Mutta ennen kaikkea kurssi tarjoaa <strong>argumentaatio</strong>analyysin työkaluja – käsitteitä, joiden<br />
avulla argumenteista voidaan järkevästi keskustella.<br />
Tällaisen teknisen käsitteistön välttämättömyys on ilmeistä. Koulun äidinkielen opetuskin on suurelta osin<br />
kieliopin teknisen terminologian opettelua. Äidinkieltään voi oppia kirjoittamaan hyvin ilman kieliopin<br />
tuntemustakin, mutta omien kielellisten ratkaisujen perusteleminen ilman kieliopin terminologiaa on<br />
vaikeaa. ”Se tuntuu minusta oikealta” on ainoa perustelu, jonka teoriarajoitteinen ihminen voi antaa.<br />
Sama pätee myös <strong>argumentaatio</strong>sta: ilman teknistä terminologiaakin tiedämme kyllä, mitkä argumentit<br />
ovat ”hyviä” ja mitkä ”huonoja”, mutta meidän voi olla vaikea perustella muille omia kannanottojamme<br />
käyttämättä teknistä terminologiaa. Ja tällaisen tehtävän eteen oikeustieteiden opiskelija saattaa<br />
opinnoissaan joutua.<br />
Kurssi jakautuu viiteen osaan, joista numeroltaan parittomat ovat teoreettisia ja parilliset käytännöllisiä.<br />
Ensimmäisessä pohditaan <strong>argumentaatio</strong>n yleistä ideaa ja esitellään ne perusosat, joista mikä<br />
tahansa argumentti koostuu: käsite, arvostelma ja päätelmä.<br />
Toisessa esitellään alustavasti argumentin analysointia eri aloilta otettujen esimerkkien avulla.<br />
Kolmas osa on taas teoreettinen. Siinä esitellään <strong>argumentaatio</strong>n perustyypit: deduktiivinen,<br />
induktiivinen ja abduktiivinen argumentointi.<br />
Neljännessä osassa yritetään analysoida vähän vaikeampaa tapausta.<br />
Viides osa käsittelee oikeudellisen <strong>argumentaatio</strong>n erityiskysymyksiä.<br />
Monisteen lopussa on liitteitä, joiden sisältöön luennoilla ei ehditty perehtyä. Niistä ei tule<br />
tenttikysymyksiä.<br />
Kurssi on koottu kiireessä, joten puutteita ja virheitä varmasti löytyy. Huomautukset ja eriävät mielipiteet<br />
otetaan kiitollisesti vastaan osoitteessa seppo.sajama@uef.fi. Ne yritetään ottaa huomioon seuraavien<br />
vuosien versioissa.<br />
2