Oikeudellinen argumentaatio 2010 - Joensuu
Oikeudellinen argumentaatio 2010 - Joensuu
Oikeudellinen argumentaatio 2010 - Joensuu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>argumentaatio</strong>n vastakohta on matemaattinen todistus, joka on hyvin vähän tai ei lainkaan<br />
tilannesidonnaista: matemaattinen todistus vakuuttaa aina kaikki asiaan perehtyneet samalla tavalla. (Tai<br />
ainakin näin pitäisi olla.)<br />
Argumentointi on vallan käytön muoto, koska se, että ihmisellä on valtaa, tarkoittaa vain, että hänellä on<br />
kyky saada toiset toimimaan haluamallaan tavalla. Ja sitähän argumentoinnilla tavoitellaan. Kaiken hyvän<br />
lisäksi argumentointi on – onnistuessaan – paljon väkivallan käyttöä tai sillä uhkaamista tehokkaampi keino<br />
saada muut tekemään yhteistyötä asetettujen päämäärien hyväksi, sillä kun ihmiset omaksuvat jonkin<br />
tavoitteen omakseen vapaaehtoisesti ja ymmärryksellä, he tavoittelevat sitä kestävämmin ja<br />
tehokkaammin kuin ulkoapäin annettua ja hieman käsittämättömäksi jäävää päämäärää.<br />
Usein argumentointi on myös käsitysten ja tavoitteiden muodostamisen prosessi. Tällöin argumentointi on<br />
yhteispeliä, jonka tarkoituksena on löytää monien esitettyjen käsitysten joukosta parhaat ja toimivimmat.<br />
Tähän perustuu myös kreikkalaisten keksimän demokratian idea: vapaat ihmiset valitsevat vapaassa<br />
keskustelussa yhteisölleen kaikkia velvoittavat yhteiset tavoitteet ja kaikkia yhtä lailla sitovat yhteispelin<br />
säännöt. Keskustelun ja argumentoinnin lopputulos on tässä prosessissa avoin, koska kukaan ei tiedä<br />
etukäteen, miten keskustelu etenee ja mihin johtopäätöksiin (jos mihinkään) lopulta päädytään.<br />
2 Toulminin <strong>argumentaatio</strong>malli<br />
Stephen Toulminin vaikutusvaltaisen kirjan The Uses of Argument (1958) perusidea on, että matematiikassa<br />
ja logiikassa harjoitettu <strong>argumentaatio</strong> (deduktiivinen <strong>argumentaatio</strong>) ei ole kovin hyvä esikuva filosofiselle<br />
<strong>argumentaatio</strong>lle. Kuitenkin suurin osa filosofian metodologian oppikirjoista (aina Descartesin Metodin<br />
esityksestä alkaen) on täysin epäkriittisesti hyväksynyt matemaattisen <strong>argumentaatio</strong>n mallin<br />
esikuvakseen.<br />
Toulminin mielestä parempi esikuva on tuomarien harjoittama oikeudellinen <strong>argumentaatio</strong>. Vaikka<br />
oikeussalissa harrastetaan monentyyppistä <strong>argumentaatio</strong>ta (syyttömyyden tai syyllisyyden osoittamista,<br />
puolustuspuheita, tuomioiden perusteluja jne.), kaikki oikeudellinen <strong>argumentaatio</strong> ja itse asiassa<br />
kaikenlainen <strong>argumentaatio</strong> noudattaa seuraavaa yksinkertaista mallia:<br />
D ----------> C D = data, peruste<br />
| C = claim, conclusion, väite<br />
W W = warrant, tae<br />
| B = backing, tuki<br />
B<br />
“D” tarkoittaa sitä dataa tai todistusaineistoa, jonka pohjalta johtopäätös “C” tehdään. Kun väitteen “C”<br />
esittäneeltä pyydetään perustelua, hän esittää väitteen “D”. Kun joku esimerkiksi väittää *C+ “Yöllä oli<br />
pakkasta”, ja häneltä vaaditaan perusteluja, hän sanoo *D+ “Pihalla olevan vesiämpärin pinnalla oli jäätä”.<br />
Jos häntä ahdistetaan vielä kysymällä, miten jäätynyt vesiämpärin pinta liittyy yölliseen pakkaseen, hän<br />
joutuu sanomaan *W+ “Vesi jäätyy pakkasella” tai “Kaikki vedet jäätyvät, kun lämpötila menee nollan<br />
alapuolelle” tai jotain vastaavaa. Kun krooninen skeptikko epäilee tätäkin, hänen täytyy vihdoin turvautua<br />
väitteeseen *B+ “Tähän mennessä kaikki vedet ovat kyllä jäätyneet pakkasessa”. Toulminin mallin<br />
muodossa:<br />
Ämpärissä on jäätä -------------> Yöllä oli pakkasta<br />
|<br />
Vesi jäätyy pakkasella<br />
|<br />
5
Change language