Oikeudellinen argumentaatio 2010 - Joensuu

3 Mitä arvostelmat ovat?
1 Arvostelma koostuu kahdesta käsitteestä
Kaikissa kielissä on samantyyppinen rakenne: lauseet koostuvat kahdesta osasta, subjektista (nimestä) ja
predikaatista(verbistä). Aristoteles erottaa kirjoituksessaan Kategoriat kahdentyyppisiä ilmauksia: ne jotka
sisältävät yhdistämisen (synthesis) ja ne jotka eivät sitä sisällä:
Niistä asioista jotka sanotaan, jotkut sisältävät yhdistämisen kun taas toiset eivät sisällä yhdistämistä.
Esimerkiksi “ihminen juoksee” ja “ihminen voittaa” sisältävät yhdistämisen, ja “ihminen”, “härkä”,
“juoksee” ja “voittaa” eivät sitä sisällä. (Kategoriat 2)
Ja silloin kun mielessä tai kielessä on yhdistetty kaksi käsitettä tai sanaa, on mahdollista että näin saatu
yhdistelmä on tosi tai epätosi. Kuten Aristoteles asian ilmaisee: “Missä on sekä epätotuutta että totuutta,
siellä on jo tapahtunut ajatusten yhdistäminen ykseydeksi. (DA III 6)
Toisin sanoen yksittäinen mielessä oleva käsite – sellainen kuin “ihminen” tai “voittaa” – ei voi olla tosi eikä
epätosi. Totuus ja epätotuus eivät ole erillisten sanojen (tai käsitteiden) vaan kokonaisten lauseiden (tai
niitä vastaavien ajatusten tai arvostelmien) ominaisuuksia.
Syy, miksi yksittäiset sanat (käsitteet) eivät voi olla tosia tai epätosia, on se että yhdellä sanalla (käsitteellä)
ei voi esittää väitettä. Sana ei sisällä myöntämisen aktia (kr. kataphasis, lat. affirmatio) eikä kieltämistä, ja
siksi se ei voi esittää väitettä. Myöntämistä ja kieltämistä voisi kutsua yhteisnimellä väittäminen (lat.
assertio).
Aristoteles näyttää ajattelevan, että heti kun kaksi sanaa tai käsitettä yhdistetään, tehdään myös
väittämisen akti. Esimerkiksi kun joku sanoo tai kirjoittaa peräkkäin sanat “ihminen” ja “juoksee”, hän
samalla myös väittää, että ihminen juoksee. Aristoteles siis näyttää ajattelevan, että yhdistäminen on
väittämistä. Toisaalta hänen kirjoituksestaan Tulkinnasta löytyy myös kohta, jossa hän näyttää olevan
tietoinen yhdistämisen ja väittämisen erosta:
Jokainen lause on merkityksellinen ... mutta jokainen lause ei tee väitettä, vaan ainoastaan ne joissa
on totuutta tai epätotuutta. Jokaisessa lauseessa ei ole totuutta tai epätotuutta: rukous on lause
mutta se ei ole tosi eikä epätosi. (Tulkinnasta 4)
Esimerkiksi ruokarukous “Siunaa Jeesus ruokamme, ole itse luonamme!” on lause, joka ei esitä mitään
väitettä. Se ei väitä, että Jeesus todella siunaisi ruokamme tai että hän todella olisi luonamme. Se
pikemminkin esittää pyynnön, että Jeesus siunaisi ruokamme ja olisi luonamme.
Yhteenveto. Aristoteles esittää seuraavat teesit:
(1) Kaikilla ihmisillä on samat ajatukset ja käsitteet, vaikka puhuvat eri kieliä.
(2) Puhe on ajattelun merkki, symboli.
(3) Puheen osat joko sisältävät yhdistämisen tai ei.
(4) Yksittäiset sanat eivät voi tehdä väitettä; kaksi yhdistettyä sanaa voivat.
19